Elina Marjamäki: Tunne lapsen kanssa

Lapsen voimakkaat tunteenpurkaukset ovat usein vanhemmillekin vaikeita. Kun lapsi on pahalla päällä, myös aikuisen negatiiviset tunteet aktivoituvat helposti, erityisesti väsyneenä. ”Lasta ei tarvitse suojata vaikeilta tunteilta ja ilosta taas kannattaa ottaa riemu irti”, neuvoo projektisuunnittelija Elina Marjamäki Mielenterveysseuran lasten ja nuorten tiimistä.

Kannattaako lapsen tunteeseen mennä mukaan?
Muista lapsen näkökulma tilanteessa. Älä vähättele, vaan myötäelä hänen riemunsa tai raivonsa. Sanoita hänelle erilaisia tunteita ja hyväksy ne lapsella. Aikuisen tehtävä on auttaa lasta elämään tunteidensa kanssa ja samalla näyttää mallia tunteiden säätelystä. Vihainen saa olla ja vaikka kateellinenkin, mutta vihan vallassa ei saa ketään lyödä.

Jos alat itse kiukutella tai raivota, se herättää lapsessa turvattomuutta.

Voiko lapsen jättää yksin rauhoittumaan?
Lapsen on hyvä kokea olevansa hyväksytty myös kielteisine tunteineen. Jos lapsi torjuu sylittelyn tai paijauksen, niin pysy ainakin lähellä. Hankalimmatkaan tunteet eivät kestä ikuisesti. Usein riittää, että aikuinen antaa lapsen kertoa asiansa ja sietää itsessään lapsen tunteen aiheuttamaa ahdistusta hetken. Lapsi saa purettua tunteensa ja pääsee tyytyväisenä jatkamaan leikkejään.

Miksi myönteisten tunteiden huomioiminen kannattaa?
Usein muistamme sanoittaa vaikeita tunteita, mutta on yhtä lailla tärkeää antaa ilon ja onnellisuuden tunteille erilaisia sanoja. Myönteisten asioiden huomaaminen kohottaa mielialaa. Lapsen kanssa voi harjoitella hyvien asioiden tunnistamista muistelemalla vaikka iltapalan yhteydessä päivän mittaan tapahtuneita kivoja asioita. Olisi ihanaa, jos jokainen lapsi saisi joka päivä kokea, että hänestä on iloa ihan pelkällä olemassaolollaan. 

Lisävinkki: Tunnista yhdessä tunteita Tunteiden tuulimyllystä

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 4/16
Teksti: Jutta Kajander
Kuva: Pia Inberg