Muutoksia, luopumista ja elämäntaitoa

Ikääntyminen on pitkä ja moninainen elämänvaihe. Niin juuri eläkkeellä jäänyttä kuusikymppistä kuin 100-vuotiasta saatetaan kutsua ikääntyneeksi, ikäihmiseksi, senioriksi, eläkeläiseksi tai vanhukseksi - tilanteesta ja puhujasta riippuen. Tähän aikaväliin mahtuu monenlaisia elämäntilanteita, muutoksia ja menetyksiä.

Ihmiset ikääntyvät yksilölliseen tahtiin. Eliniän piteneminen ja elämänkulun yksilöllistyminen ovat muuttaneet näkemyksiä eri ikävaiheista. Samalla kokemukset omasta iästä ovat moninaistuneet. Vanhuuden ikäraja näyttäisi siirtyvän myöhemmäksi - mitä vanhemmalta ihmiseltä asiaa kysytään, sitä kauemmaksi ikäraja näyttäisi pakenevan.

Ikääntyvä vai iätön mieli?

Usein kuulee sanottavan että vain keho ikääntyy, mieli pysyy samana. Peilistä katsoo joku toinen, vanha ihminen, kun itse tuntuu samalta kuin aiemminkin. Monelle ikääntyminen on nimenomaan fyysistä: ikä näkyy ja tuntuu kehossa. Paljon riippuu siitä, millaisia muutoksia kehossa tapahtuu, minkälaisia vaivoja tai sairauksia kohdalle osuu ja miten niihin asennoituu.

Ihmisen perusluonne pysyy usein samanlaisena läpi elämän, joten voi olla vaikeaa huomata itsessään suurempia muutoksia. On kuitenkin tavallaista, että jotkut tunteet ja persoonallisuuden piirteet korostuvat, toiset pehmentyvät ikääntyessä.

Monesta tulee varovaisempi. Muistin ja liikkumisen ongelmat tai yksinäisyys voi aiheuttaa turvattomuutta, epävarmuutta ja pelkoja elämänhallinnan menettämisestä. Uudet elämäntilanteet ja niiden aiheuttama stressi vovat tehdä minkä ikäisestä ihmisestä tahansa varauteneemman.

Elämänkokemus mielen voimavarana

Sanotaan, että ikääntyneinä ihmiset ovat erilaisimmillaan. Niin ympäristö, elämäntapa, yhteiskunnallinen tilanne kuin kohdatut tapahtumat, yhteisöt, omaksutut asenteet ja käytettävät resurssit heijastuvat siihen, miten ikääntyvän mileli voi.

Tunteiden säätely on eläkeiässä usein kehittynyttä. Vaihtelevat ja vaikeatkin kokemukset, menetykset sekä suru tarjoavat monenlaisia kehittymisen mahdollisuuksia, jos niitä käsitelee sopivalla tavalla. Monelle onkin ehtiynyt kertyä yksilöllisiä voimavaroja ja selviytymiskeinoja. Moni on oppinut, että aamu on iltaa viisaampi. Kaikkiin tunteisiin ei tarvitse reagoida, vaan voi odotella, miettiä ja harkita.

Ikä yleensä lisää emotionaalista hyvinvointia, tunteiden tasapainoa ja myönteisiä tuntemuksia. Näitä tarvitaan ikääntymiseen liittyvien muutosten ja menetysten kohdatessa. Mieli tulkitsee muutokset ensin lähes automaattisesti uhaksi ja herättää kielteisiä tunteita ja ajatuksia. Tämä on hyvä tiedostaa: mielen tuottamalle synkälle tai huolestuneelle maisemalle voi luoda vaihtoehtoja.

Ikääntyvän mielen hyvinvoinnin kulmakivet

Elämänkokemuksesta kumpuavat elämäntaidot, myönteiset asenteet sekä huumori muodostavat tärkeän osan ikäihmisten mielen hyvinvointia. Monella on tarve tarkastella mennyttä ja ymmärtää itseään sen kautta. Myönteinen muistelu ja anteeksianto ovat välineitä tehdä sopu menneen kanssa ja kokea elämä merkitykselliseksi.

Hyvä arki tukee ikääntyvän mielen hyvinvointia. Esimerkiksi oikeanlainen ravinto sekä riittävä lepo ovat tärkeitä. Vappu Taipaleen vinkkejä hyvään ikääntymiseen:

  • Liity. Osallisuus on yksi olennaisimmista tekijöistä ikäihmisen mielen hyvinvoinnissa.
  • Anna. Laita hyvä kiertämään ja osallistu vapaaehtoistoimintaan.
  • Opi. Uuden oppiminen ja uteliaisuus ovat tärkeitä elämänkulun eri vaiheissa. 
  • Harrasta. Esimerkiksi liikunta, kulttuuri- ja luontoharrastukset tuovat elämään voimaa monin tavoin.
  • Naura. Nauru vaikuttaa myönteisesti terveyteen, mutta huumori on myös selviytymiskeino ja lisää suhteellisuudentajua.

Selviytymiskeinoja ja avun lähteitä

Ikääntymiseen liittyvät muutokset, menetykset ja kriisit vaikuttavat mielialaan. Ne voivat haurastuttaa mielen hyvinvointia, ja niillä on yhteys ikääntyneiden yleisimpiin mielenterveyden ongelmiin, masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Toimintakyvyn heikkeneminen ja avun tarpeen lisääntyminen tai tilanteet, kuten läheisen ihmissuhteen menettäminen, eläkkeelle siirtyminen tai omaishoitajuus voi olla mielenterveyden riskitekijöitä, kuten myös yksinäisyys ja vahingolliset elämätavat, kuten liiallinen alkoholin käyttö.

Niin voimavarat kuin erilaisten selviytymiskeinojen käyttö vaihtelevat tilanteesta toiseen. On tärkeää kyetä nauttimaan elämästä ja löytämään ilon lähteitä. Ikääntyessä ihminen joutuu joskus etsimään uusia tällaisia asioita.

On tärkeää uskaltaa hakea apua omiinvaikeuksiin ja tukea omaan arkeen. Hyvinvointiin panostaminen kannattaa ikävaiheesta riippumatta.

  • Vanhuspalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lista kuntien palvelupisteistä löytyy täältä.
  • Ikäinstituutin Vapaaehtoiseksi seniorina -tietopankki esittelee vapaaehtoistoimintaa ikääntyneiden näkökulmasta.
  • Esimerkiksi Vanhustyön keskusliitto, Eläkeliitto sekä Suomen Punainen Risti organisoivat monenlaista vapaaehtoistoimintaa ympäri maata.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummi- ja -vaaritoiminnassa voi tukea lapsiperheiden arkea.
  • Jos vaikuttaminen kiinnostaa, vanhusneuvosto on kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamisväylä erityisesti ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa.