Stressi kuuluu elämään

Stressi kuuluu kaikenikäisten ihmisten elämään. Sitä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseen, mutta liiallisena se on haitallista. Stressinhallintaa opettelemalla stressi pysyy tasolla, jossa sen haittavaikutukset eivät häiritse. Stressioireiden tunnistaminen riittävän ajoissa mahdollistaa asioihin puuttumisen ennen kuin paine kasvaa liian suureksi.

Mitä on stressi?

Stressi on parhaimmillaan myönteistä, koska se valmistaa huippusuoritukseen. Kohtuullinen väliaikainen stressi voi jopa lisätä tarkkaavaisuutta sekä keskittymis- ja suorituskykyä. Stressi voi siis olla myös positiivinen voimavara. Liiallinen paine sotkee elimistön palautumisjärjestelmän ja voi johtaa uupumukseen. Niinpä jokaisen olisi hyvä tunnistaa itsessään, miten keho viestii positiivisen stressin muuttumisesta negatiiviseksi.

Arkikielessä stressillä tarkoitetaan yleensä ihmisen omia kokemuksia kuormittavassa tilanteessa. Stressiprosessi on vuorovaikutusta ympäristön ja yksilön välillä. Siihen kuuluvat stressitekijät, stressireaktiot ja niihin liittyvät kokemukset.

Miten stressi ilmenee?

Stressin tehtävänä on ottaa ja saada voimavarat kokonaisvaltaisesti käyttöön. Alkuvaiheessa se myös saa havahtumaan siihen, että ollaan tilanteessa, josta ei selvitä tavanomaisilla keinoilla. Silloin vireystila kohoaa, sydämen lyöntitiheys nousee, verenpaine kohoaa, hengitys kiihtyy ja lihasjännitys lisääntyy. Kun stressi jatkuu, ihminen on usein touhukas, keskittynyt haasteesta selviytymiseen eikä havaitse tai muista muita asioita.

Työn alla oleva tehtävä sekä rutiinit sujuvat hyvin, mutta erityistä panostusta vaativat toiminnot jäävät sivuun tai eivät onnistu. Myös tunteiden hallinta voi lopulta pettää, ihminen voi purskahtaa itkuun tai saada raivokohtauksen. Pitkään jatkuva stressi kuluttaa voimavaroja. Koko elimistö on aktivoitunut ja moni kokee oireita kehossaan. Rinnassa on painon tunnetta, henkeä ahdistaa, on vaikea rentoutua ja vatsa on sekaisin.

Stressi vaikeuttaa unta. On nukahtamisvaikeuksia ja uni on katkonaista tai lyhyttä. Kaikki voimavarat suuntautuvat selviytymiseen ja muu toiminta jää taka-alalle eikä siihen jää energiaa. Usein oireitaan ei itse havaitse, koska on niin keskittynyt selviämiseen.
 
Samoin kuin tunteet ja asenteet siirtyvät ihmiseltä toiselle myös stressi on sosiaalinen ilmiö. Se voi siirtyä ja tarttua ihmisten välillä sekä työpaikoilla että kotona. Stressitaso voi vaihdella hetkestä ja asiasta toiseen, elämäntilanteista ja tavoitteista riippuen. Se, mikä toisesta on stressaavaa, voi olla toisesta innostavaa. Eroa on myös siinä, minkälaisia reaktioita yleisesti stressaavina pidetyt tehtävät tai tapahtumat ihmisissä aiheuttavat. Mielekkäin stressitason mittari on oma kokemus.

Keinoja stressinhallintaan

• Syö säännöllisesti.
• Nuku ja lepää riittävästi.
• Liiku säännöllisesti.
• Rentoudu.
• Ole jouten välillä.
• Pidä pieniä taukoja päivän mittaan, vaihda asentoa ja liiku.
• Käytä nautintoaineita vain kohtuullisesti.
• Hae tukea ystäviltä, tuttavilta, työtovereilta tai harrastuskavereilta.
• Hemmottele itseäsi.
• Pidä huoli rajoistasi, ole jämäkkä.
• Virkistäydy, hulluttele, käytä luovuuttasi.
• Puhu tunteistasi.
• Pidä yllä rakentavaa ajattelua, vastusta kielteistä ajattelua.
• Näe vastaiskut oppimiskokemuksina.
• Vältä mustavalkoista ajattelua.
• Huolehdi, että tavoitteet ovat realistisia ja johdonmukaisia.
• Luo aikataulu ja työjärjestys.
• Vaali itsellesi merkityksellisiä asioita.

Kuinka herkkä olet stressille? Tee stressitesti!

Lue lisää

Muualla verkossa

Oiva: Hengityksen seuranta, Oiva-hyvinvointiohjelmasta löydät harjoituksia stressinhallintaan ja rentoutumiseen.