Yhdessä kasvu ja kehittyminen

Synnymme suhteista ja suhteisiin. Jo ennen syntymää vauva on vuorovaikutuksessa äidin ja ympäristön kanssa. Ymmärryksen ja merkitysten syntyminen on syvästi vuorovaikutuksellinen prosessi. Ihminen ei ”yksin” ymmärrä mitään vaan on aina – myös yksin ollessaan – kytköksissä toisiin. Ihminen kasvaa ja kehittyy erilaisissa yhteisöissä läpi elämän. Yhteisö tarkoittaa tässä ihmisryhmää, jonka jäsenet ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja jota yhdistää jokin yhteinen tehtävä, päämäärä tai muu tarkoitus.

Lapsen ensimmäinen yhteisö on perhe ja sukulaiset, myöhemmin yhteisöihin tulee sisaruksia, leikkitovereita, päivähoidon henkilökuntaa, koulutovereita ja opettajia, opiskelutovereita, työtovereita, ystäviä, harrastuspiirien jäseniä, erilaisia aatteellisia ja muita toimijoita. Osittain yhteisöjen jäsenyydet ovat vapaaehtoisia, toisaalta annettuja. Jokaisella on omat ainutkertaiset lähtökohtansa ja ominaisuutensa, silti jokainen kehittyy ja muovautuu nimenomaan vuorovaikutussuhteissa omassa yhteisössään.

Osana omaa elämänpiiriä

Kuuluminen yhteisöön ja hyvät ihmissuhteet ovat olennaisen tärkeitä hyvinvoinnille. Yhteiskunnassa tarvitaan yhteisöllisyyden tukemista, niin että perherakenteista, yhteiskunnan muuttoliikkeestä, yhteiskunnan palveluiden ja elinkeinoelämän uudistuksista huolimatta jokainen voisi kuulua johonkin yhteisöön sen yhdenvertaisena jäsenenä. Jokaisen tulisi saada tuntea myös olevansa yhteisössään arvokas ja tarpeellinen.

Osallisuus ja yhdessä tekeminen ovat mielen hyvinvoinnin kulmakiviä ikääntyessä. Olennaista on mahdollisuus jakaa ajatuksia ja kokemuksia, kokea olevansa hyödyksi ja tulevansa kuulluksi. Sisällön lisäksi osallistuminen tuo aikatauluja ja rytmiä arkeen. Liikkeelle lähtemistä, itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta tukevat palvelut ovat tukevat ikäihmisten yhdenvertaisuutta.

Yhteisön ulkopuolelle jäämisen kauhu on todellinen ja vaikuttaa ihmisten toimintakykyä alentavasti. Lisäksi yhteisö tarvitsee välittämisen kulttuuria tukevia sääntöjä, esimerkiksi kenellä tahansa on kyky tehdä toiselle pahaa, jos ympäristö sen sallii. Yhteisöllisyys on tärkeä hyvinvoinnille. Esimerkiksi suomenruotsalaiset osallistuvat talkoisiin, laulavat kuoroissa ja harrastavat yhdessä muutenkin selvästi enemmän kuin suomalaiset. Se edistää heidän terveyttään ja he elävät hyvin pitkään. Turhaan ei sanota, että ”kuorossa elämä pitenee”.

Vuorovaikutuksesta sosiaalista pääomaa

Vuorovaikutuksessa toisten kanssa vaikutamme aina toisiimme, halusimmepa sitä tai emme. Suhde toiseen määritellään jokaisessa kohtaamisessa. Vuorovaikutusta voidaan myös tutkia siltä kannalta, lisääkö se niin sanottua sosiaalista pääomaa.

Sosiaalinen pääoma koostuu verkostoista, sosiaalisesta tuesta ja luottamuksesta. Kun ihmiset ovat usein tekemisissä toistensa kanssa ja luottavat toisiinsa, vuorovaikutus, toimintojen yhteensovittaminen ja tavoitteiden saavuttaminen helpottuu. Sosiaalinen pääoma parantaa myös yhteisön hyvinvointia, ihmisten terveyttä ja elämänlaatua. Se auttaa ymmärtämään, että olemme pohjimmiltamme riippuvaisia toisistamme. Tällöin pystymme myös suhtautumaan toisten murheisiin myötätuntoisesti. Sosiaalinen pääoma on tutkimusten mukaan tärkeä tekijä yksilön hyvinvoinnille.

Muualla verkossa

Oiva: Tietoinen kuunteleminen, Oiva-hyvinvointiohjelman harjoitukset auttavat myös lisäämään läsnäoloa ja kuuntelemista.