Yksin asuminen ja yksinäisyys yleisiä ikääntyessä

Yksin eläminen ei aina tarkoita yksinäisyyttä, vaan moni viihtyy hyvin itsensä kanssa. Yksin eläminen voi olla vapauttavaa ja itsenäistä eli myönteistä yksinäisyyttä. Vastentahtoinenkin yksinäisyys voi olla hyvin kestettyä.

Vaikka yksin asuminen ikääntyessä ei aiheuttaisi yksinäisyyttä, voi se aiheuttaa muita haasteita. Suomessa asuu yksin noin 350 000 yli 65-vuotiaista, nämä haasteet vaikuttavat monien elämään. Yksin asuminen on kalliimpaa ja heikko toimeentulo voi rajoittaa lähtemistä, samoin kuin avun puuttuminen. Pienituloiset säästävät usein lääkkeistä ja ruuasta, mikä on hyvinvoinnin riskitekijä. 

Yksinäisyys koettuna tunteena

Arvion mukaan joka kolmas yli 65-vuotias tuntee itsensä ajoittain yksinäiseksi, mutta vain 4–5 prosenttia jatkuvampaa yksinäisyyttä. Koettuna tunteena yksinäisyys vähentää mielenterveyden voimavaroja ja aiheuttaa univaikeuksia, surua ja masennusta.

Yksinäisyyttä voi kokea ihmisten keskellä, jos ihmissuhteet eivät tunnu merkityksellisiltä. Esimerkiksi palvelutalossa asuminen ei sinällään suojaa yksinäisyydeltä.

Yksinäisyys voi juontaa kumppanin menettämisestä, tuttavaverkoston harventumisesta, peloista tai vaikeudesta luoda toimivia ihmissuhteita. Riidat ja välirikot voivat olla vaikeimpia yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Sosiaaliset suhteet saattavat joskus olla raskaita tai vahingollisia: on toistuvaa riitaa, hyväksikäyttöä ja jopa väkivaltaa.

Ikääntyessä liikkumisen rajoitteet, pitkät välimatkat läheisiin, heikko toimeentulo tai esimerkiksi huono kuulo tai näkö voi johtaa eristäytymiseen. Monet hyvin tavallisilta ja arkisilta tuntuvat asiat voivat jäädä tekemättä, jos niihin tarvitaan rahaa tai jos niihin ei saa apua.

Kuinka helpottaa yksinäisyyttä?

Kun yksinäisyys nakertaa hyvinvointia, siitä tulee puhua. Yksinäisyys leimaa: sen myöntäminen ja tuen hakeminen voivat tuntua vaikealta. Kuitenkin lähes jokainen meistä on kokenut yksinäisyyttä. Tämän tosiasian lausumalla yksinäisyydestä tai sen pelosta on helpompi aloittaa keskustelu.

Yksinäisyydestään kertovaa on syytä kuunnella; hänelle kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen voivat olla harvinaisuuksia. Kuuntelemisen lisäksi ikäihminen voi tarvita saattajaa, joka auttaa lähtemään toimintaan tai tilaisuuksiin.

Eniten tukea tarvitsevia ei ole aina helppoa löytää. Olennaista on myös tunnistaa kullekin ihmiselle sopivia ja mieleisiä asioita ja voimavaroja.

Yksinäisyyttä ei aina voi poistaa, mutta sen käsittelyyn ja sietämiseen voi saada apua. Yksinäisyyden kokemusta voi pohtia ja pyrkiä vaikuttamaan siihen. Mistä yksinäisyytesi johtuu? Voitko tehdä jotain asialle ja mitkä ovat asioita, joihin et voi vaikuttaa? Missä ihmisiä voisi tavata? Mitä palveluja, harrasteryhmiä tai keskustelutilaisuuksia omalla lähialueellasi on? Näillä linkeillä pääset alkuun sopivien avunlähteiden, palveluiden sekä harrastusten etsimisessä:

 

Jos yksinäisyyteen liittyy surua läheisen menettämisestä, niin osallistuminen esimerkiksi sururyhmään voisi olla tarpeellista. Sururyhmiä järjestävät yleensä seurakunnat.  Eläkeliiton Yhtäkkiä yksin -toiminta tukee leskeksi jääneitä. Toimintaan sisältyy sopeutumisvalmennuskursseja, tukihenkilötoimintaa sekä keskinäisen avun tukiryhmiä.

Avun ja tuen tarpeessa voit aina ottaa yhteyttä Suomen Mielenterveysseuran paikallisiin SOS-kriisikeskuksiin.