Miten LINITY auttaa?

Moni itsemurhaa yrittänyt ei saa Suomessa riittävää tukea itsemurhayrityksen jälkeen. Psykiatrista hoitoa tarvitsevat ohjataan hoitoon, mutta ulkopuolelle jää ryhmä, joka jää usein vaille tukea ja jälkihoitoa. Itsemurhayritys tai itsetuhoiset ajatukset jäävät silloin käsittelemättä.

Vuosittain arviolta noin 10 000 ihmistä yrittää Suomessa itsemurhaa. Tutkimuksissa itsemurhaa yrittäneet on havaittu yhdeksi suurimmista itsemurhavaarassa olevista riskiryhmistä. Jos itsemurha-alttius jää purkamatta itsemurhayritykseen johtaneen kriisin yhteydessä, riski itsemurhayrityksen uusimiseen kasvaa. Uusintariski on olemassa vielä vuosikymmeniä yrityksen jälkeen.

Itsemurhiin ja itsemurhayrityksiin liittyy edelleen valtavasti häpeää, eikä asiasta keskustella avoimesti, riittävästi tai ymmärrystä lisäävästi. Paitsi avoimen keskusteluilmapiirin lisääminen, itsemurhariskin arvioinnin ja tuen saamisen tehostaminen on ratkaisevaa, jotta uusia itsemurhayrityksiä voidaan ehkäistä paremmin.

Moni hyötyisi tuesta oman itsemurhayrityksen ja -alttiuden käsittelemiseksi tilanteen ollessa ajankohtainen, eli mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen. Tässä yhteydessä voidaan käydä läpi, miten asiakas voi toimia itsensä hyväksi ja estää uuden itsemurhayrityksen.

Tutkimusnäyttöön pohjautuva menetelmä

Tutkimusnäytön perusteella tiedetään, että lyhytkin interventio varhaisessa vaiheessa itsemurhayrityksen jälkeen voi auttaa ehkäisemään uuden itsemurhayrityksen. Itsemurhaa yrittäneiden jälkihoito on vaikuttavimpia keinoja itsemurhien ehkäisyssä.

Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus on tuonut Suomeen uuden menetelmän, Lyhytintervention itsemurhaa yrittäneille eli LINITY-mallin, joka auttaa ja tukee itsemurhaa yrittänyttä konkreettisella tavalla. Interventio perustuu Sveitsissä, Bernin yliopiston psykiatrisella poliklinikalla kehitettyyn ja tutkittuun Attempted Suicide Short Intervention Program eli ASSIP-malliin, jota sovelletaan suomalaiseen ympäristöön.

Tuki on tarkoitettu itsemurhaa yrittäneille ja erityisesti niille, jotka jäävät vaille psykososiaalista tukea tai psykiatrista hoitoa. Lyhytinterventio täydentää olemassa olevia hoitokäytäntöjä ja tarjoaa yksilöllistä keskustelutukea mahdollisimman pian itsemurhayrityksen jälkeen. Se ei estä eikä korvaa muuta meneillään olevaa tukea tai hoitoa.

Lyhytinterventiossa itsemurha-ajatukset nähdään inhimillisenä, opittuna toimintamallina. Tästä näkökulmasta katsottuna itsemurhasta voi tulla toiminnan tavoite, mikäli tärkeät identiteettitekijät ja elämän osa-alueet ovat uhattuina eikä käytettävissä ole vaihtoehtoisia toimintamalleja.

Yhteistoiminnallinen lähestymistapa

Opittua mallia on mahdollista muuttaa, jos itsemurha-ajatusten sijaan ihminen oppii näkemään sille vaihtoehtoisia tapoja toimia. Intervention taustalla toiminnan teoria ja kiintymyssuhdeteoria yhdistyvät kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan.

Intervention taustalla ei vaikuta perinteinen lääketieteellinen, vaan yksilöllinen ja yhteistoiminnallinen lähestymistapa, jossa asiakas ja terapeutti pyrkivät yhdessä ymmärtämään asiakkaan tilannetta.

Intervention etu on, että se on varsin matalan kynnyksen hoitomuoto. Lähetettä ei tarvita ja osallistuminen on maksutonta. Tavoitteena on järjestää tapaaminen itsemurhaa yrittäneen kanssa mahdollisimman pian, viikon parin viikon sisällä itsemurhayrityksen jälkeen, tai siinä vaiheessa, kun akuutti sairaalahoito ei ole enää tarpeen.

Jokaisella istunnolla on tehtävänsä

Interventio ei edellytä itsetuhoisuuden taustalla olevien psyykkisten mekanismien perusteellista selvittämistä terapiassa. Siinä tunnistetaan varsin rajatun ajanjakson aikana asiakkaan tärkeitä elämän osa-alueita ja itsetuhoisia käyttäytymismalleja, opetetaan asiakkaita tunnistamaan henkilökohtaisia varoitusmerkkejä ja muodostamaan uusia, hyödyllisiä toimintamalleja, joiden ansiosta itsetuhoista toimintaa ei pääse kehittymään.

Interventio on kestoltaan varsin lyhyt, vain 4 istuntoa. Niiden lisäksi tarjotaan yhtä istuntoa yhdessä läheisten tai hoitavan tahon kanssa.  Jokaisella istunnolla on oma tehtävänsä. Ensimmäisessä videoidaan asiakkaan kertoma elämäntarina sekä itsemurhakriisin tausta ja syyt. Videoidun istunnon avulla terapeutti ohjaa myöhemmässä istunnossa asiakasta tunnistamaan omien itsemurha-ajatusten varoitusmerkkejä. Istunnoissa myös opetellaan vaihtoehtoisia toimintatapoja ja selviytymiskeinoja.

Tavoitteena on, että itsemurhaa yrittänyt saa lisää valmiuksia oman elämäntilanteen käsittelyyn. Hän oppii tunnistamaan oman itsemurha-alttiutensa sekä itsemurhayrityksen laukaisevia tekijöitä. Istuntojen aikana luodaan myös yhdessä turvasuunnitelma, joka auttaa välttämään ajautumista uuteen itsemurhayritykseen.

Asiakas ei jää yksin intervention jälkeen

Istuntojen jälkeen asiakkaalle jää käyttöönsä turvakortti, josta löytyvät tarvittavat yhteystiedot. Asiakasta ei jätetä yksin lyhytintervention jälkeenkään. Terapiasuhdetta pidetään istuntojen jälkeen yllä kirjeitse kahden vuoden ajan. Yhteydenpidon tarkoituksena on vähentää itsemurhariskiä pitkällä aikavälillä, ja sen kautta asiakas pääsee tarvittaessa nopeasti jatkohoitoon ja saa ammattiapua.

Tutkimuksissa on todettu, kuinka jälkikäteen pienimuotoisellakin, kirjeitse tapahtuvalla yhteydenpidolla oli pitkäaikainen vaikutus itsemurhaa yrittäneeseen. Kirjeiden välityksellä ylläpidetään kestävää terapeuttista suhdetta asiakkaaseen ja muistutetaan häntä mahdollisuudesta ottaa tarvittaessa nopeasti ja helposti yhteyttä ammattiauttajaan.

Koska tavoitteena on, että itsemurhaa yrittänyt saa tukea niin pian kuin mahdollista itsemurhayrityksen jälkeen, tarvitaan yhteistyötä alueen sairaaloiden ja muiden asiakasta kohtaavien tahojen kanssa. Näin syntyy toimiva asiakasohjaus terveydenhuollon ammattilaisten kautta.

LINITY: pioneeri itsemurhien ehkäisytyössä

Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskus käynnisti itsemurhaa yrittäneiden matalan kynnyksen tukipalvelun, eli LINITY-hankkeen 2013 Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Hanke tekee yhteistyötä muun muassa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, Helsingin kaupungin psykiatrian yksikön ja sekä toisten sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Tuloksia tutkitaan hankkeen aikana.

SOS-kriisikeskus aloitti toimintansa vuonna1970 Itsemurhien ehkäisykeskuksena. Keskus kehittää edelleen suomalaista itsemurhien ehkäisytyötä.

Hankkeen tavoitteena on vähentää itsemurhayrityksiä ja ehkäistä itsemurhia Suomessa lisäämällä ja kehittämällä itsemurhaa yrittäneiden jälkihoitoa. Eräs tavoite on levittää ja juurruttaa malli osaksi pysyvää kriisitukea Suomessa paikallisten kriisikeskusten kanssa.

Tavoitteena on vaikuttaa hoitokäytäntöihin luomalla pysyvät toimintatavat itsemurhaa yrittäneiden jälkihoidoksi. Lisäksi kehitetään itsemurhaa yrittäneiden tehokasta ohjaamista interventioon ja hoitoon.

LYHYTINTERVENTIO PÄHKINÄNKUORESSA

  • Hyvä terapeuttinen suhde on tärkeä – myös lyhytterapiassa.
  • Asiakkaat voivat oppia uusia toimintamalleja, joiden avulla he pystyvät pysäyttämään itsetuhoiset prosessit ja automaattisesti käynnistyvät käyttäytymismallit.
  • Kognitiiviselle käyttäytymisterapialle perustuva interventio on tehokas hoitomuoto.
  • Itsetuhoisen tilan aktivointi ja samanaikainen työstäminen saavat aikaan itsetuhoisten käyttäytymismallien kognitiivista ja emotionaalista uudelleenrakentumista.
  • Intervention jälkeen terapeutin aktiiviset yhteydenotot ja muistutukset siitä, että asiakas voi ottaa yhteyttä kriisitilanteessa, ovat hyödyllisiä. Kyse on esimerkiksi puhelinsoitoista, asiakkaiden luona vierailusta sekä säännöllisesti lähetetyistä kirjeistä tai korteista.
  • Itsetuhoinen ihminen tarvitsee aina kattavan diagnostisen arvioinnin.
     

TEKSTI: CAMILLA DJUPSUND

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 2/2014

Tilaa nyt Mielenterveys-lehti