Leikki-ikä

Leikki-ikäisen tunnetaitojen kehittymiselle on tärkeää

  • Perustarpeista huolehtiminen
  • Hellyys ja hoiva
  • Rajojen asettaminen ja turvallisuuden valvonta
  • Monipuoliset virikkeet
  • Ohjattu toiminta
  • Tuki sosiaaliselle kasvulle ja ikäryhmään osallistumiselle.

Empatian kehittyminen

Empatian kehittyminen vaatii, että lapsen on opittava leikki-iästä lähtien ymmärtämään, että hänen toiminnallaan on vaikutusta toisiin. Jos esimerkiksi lapsi käyttäytyy toisia kohtaan satuttavasti, hänelle on osoitettava selvästi, että hän saa aikaan mielipahaa.

Yhtä lailla myös lapsen kuuluu saada myönteistä palautetta onnistuneesta käytöksestä. Vanhempien omalla käyttäytymisellä kanssaihmisiään kohtaan on mallioppimisen kautta myös hyvin suuri merkitys.

Kaikkivoipaisuusvaihe

Kaikkivoipaisuusvaihe alkaa usein siitä, kun lapsi ottaa ensimmäisiä askeliaan. Se on välttämätön leikki-ikäisen lapsen toimintakyvyn kehittymiselle ja auttaa käsittelemään vielä tuntematonta ja hallitsematonta maailmaa lapsen näkökulmasta. Kaikkivoipaisuusvaiheessa lapsen käsitykset omista kyvyistään ovat lähestulkoon rajattomat, ja näin kuuluukin olla.

Uhmaikä

Uhmaikä on leikki-iässä käynnistyvä kehitysvaihe, jota tarvitaan lapsen tahdon, autonomisuuden ja hallinnantunteen kehittymiseksi. Vaihe koettelee usein vanhempien kärsivällisyyttä ja hermoja. Lapsi alkaa harjoitella oman tahdon ilmaisemista oman temperamenttinsa mukaisesti. Uhmaiän voimakkaat reaktiot näyttäytyvät ehkä ymmärrettävämpinä, kun muistaa, miten täydellisen riippuvainen pieni lapsi on alussa hoivaajistaan. Tästä riippuvuudesta lapsen on löydettävä vähitellen tiensä maailmaan, ja siinäkin hän tarvitsee kasvattajiensa tukea.

Pienille lapsille on tärkeää tunnereaktiot ja niiden ilmaisun opettelu. Heidän tulee voida ilmaista kaikkia tunteita. Heillä on oikeus ja tulee olla mahdollisuus ilmaista suoraan tunteensa, myös sellaiset, jotka loukkaavat vanhempia ilman rangaistuksen uhkaa. Lapsilla tulisi olla kaikissa tilanteissa tunne, että aikuiset ovat vahvoja ja kestäviä ja kestävät myös ”hyökkäyksiä” silloin, kun lapsi ei vielä kykene hallitsemaan itseään ja tunnereaktioitaan.  Pikkulapsi-iän jälkeen lapselta voi kuitenkin hyvällä syyllä edellyttää – ja myös vaatia – yhä paremmaksi kehittyvää tunteiden hallintaa, eikä hänen toisia tai itseään satuttavaa käytöstä tule sallia tai hyväksyä.

Käsitys itsestä syntyy vuorovaikutuksessa

Lapsi rakentaa läpi koko lapsuutensa ja nuoruutensa omaa minäkuvaansa eli käsitystä itsestään peilaamalla itseään vanhempiensa reaktioista. Lapselle kerrotaan tai hän itse päättelee erilaisista reaktioista, mitä hän osaa ja millainen hän on. Palaute voi olla sanallista, mutta myös sanattomat, eleillä, ilmeillä ja ruumiinkielellä välitetyt viestit menevät tehokkaasti perille. Myönteinen ja kannustava palaute antaa lapsen itsetunnolle ja realistiselle minäkuvalle vahvan pohjan.