Tunnetaidot arjessa

Tunnetaitoja ovat monet sellaiset asiat, joita teemme päivittäin. Joskus ne ovat kovan harjoittelun tulosta, joskus ne taas ovat jo lapsuudesta asti olleet meille ominaisia. Kaikki näitä taitoja voi kuitenkin kehittää eri elämänvaiheissa.

Kyky nähdä mielekkyyttä

Tarkoituksellisuuden ja mielekkyyden tunne syntyy omakohtaisuuden kokemuksesta. Henkilökohtainen kosketus asioihin, joihin haluamme vaikuttaa, tekee niistä merkityksellisiä ja palkitsevia. Sitoutuminen rakentuu tällöin sisältä, ei ulkoa. Tämä on myös motivaation perusta.

Omakohtaisuus tarkoittaa itselle tärkeää, jotain jonka kokee aidosti hyödylliseksi tai joka on aidosti hauskaa. Se kertoo myös omien arvojen mukaisesta toiminnasta. Tämän vastakohta on vieraantuneisuus omista arvoista ja omasta itsestä. Omakohtaisuuden kokemuksen puuttuminen johtaa välinpitämättömyyden myötä moniin ongelmiin tavoitteellisuuden ja sitoutumisen kannalta.

Omakohtaisuuden ja mielekkyyden kokemus johtaa sinnikkyyteen ja päättäväiseen yrittämiseen tärkeäksi koettujen asioiden suhteen. Kun toiminta on mielekästä ja omaehtoista, se on jatkuvaa, itsestä käynnistyvää ja kestävällä pohjalla. Kyky nähdä mielekkyyttä on olennaisesti yhteydessä autonomiaan ja itsenäisyyteen.

Utelias avoimuus

Optimistinen uteliaisuus on asenne, jonka mukaan itselle tärkeät uudet asiat ovat mielenkiintoisia, ja oppiminen on myönteinen, iloa tuottava kokemus. Avoimen ihmisen kokemusmaailma ei ole vielä niin valmis, etteikö löytyisi uusia, sykähdyttäviä asioita tai uusia, vaihtoehtoisia näkökulmia vanhoihinkin asioihin.

Utelias avoimuus johtaa kokeilemaan uusia asioita. Kaikkea ei tarvitse omaksua, mutta monia asioita voi kokeilla. Näistä avoin ihminen poimii elämäänsä pysyvämmin ne asiat ja näkökulmat, joihin hänellä syttyy omakohtainen kosketus.

Sisäinen motivaatio

Sisäinen motivaatio edellyttää mielekkyyden ja tarkoituksellisuuden kokemusta. Kun motivaatio löytyy sisältäpäin, ja se kuljettaa kohti mielekkäitä, itselle tärkeitä tavoitteita, on kysymys itsensä toteuttamisesta. Sisäinen motivaatio saa keskittymään ja suuntautumaan kohti tavoitetta sekä helpottaa omien mielihalujen ja tunneimpulssien hallintaa.

Ulkoinen motivaatio perustuu palautteeseen ja palkintoihin ympäristöstä, tällaisia ovat esimerkiksi arvosanat, raha tai kehut. Sisäinen motivaatio tarkoittaa puolestaan sitä, että toiminnan itsensä kokee palkitsevana ja saa siitä sisäistä mielihyvää.

Myönteiset tunteet kertovat tärkeästä tavoitteesta ja antavat voimaa pyrkiä päämäärään. Vahva sitoutuminen ja työskentely tavoitteen puolesta tekevät siitä todennäköisemmän saavutettavan, olipa kysymys työpaikan tai ammatillisen identiteetin löytämisestä, perheen perustamisesta tai uuden taidon oppimisesta.

Aloitekyky

Aloitteellisuus on aktiivista toiminnan käynnistämistä tavoitteiden saavuttamiseksi. Kykyä tehdä aloitteita tarvitaan niin jokapäiväisessä toiminnassa kuin pidemmän tähtäimen tavoitteissa. Aloitekyky liittyy nimenomaan toimimiseen ja toimintaan.

Aktiivisen aloitteellisuuden vastakohta on passiivisuus. Tämän ei tarvitse tarkoittaa kyvyttömyyttä toimia, ei-aloitteellinen ihminen voi hyvinkin olla innostettavissa mukaan asioihin. Esimerkiksi joku voi olla avoimen utelias uusien asioiden suhteen, mutta olematta silti aloitteellinen.

Aina kuitenkaan läsnä ei ole innostavia aloitteentekijöitä. Siksi omien tavoitteiden saavuttamiseksi aloitekyky on oleellisen tärkeä. Muuten omat ideat voivat jäädä vain suunnitelmatasolle, mikä taas voi johtaa turhautumiseen. Aloitteentekijäkin tarvitsee lisäksi sitkeyttä ja sitoutumista ponnisteluun tavoitteisiin pyrkimiseksi.

Kyky sitoutua

Sitoutumisen kyky on keskeinen tavoitteellisen toiminnan elementti. Ilman sitä hyvätkin ajatukset ja tavoitteet voivat jäädä vain haaveiluksi, tai ne voivat alun jälkeen lässähtää pannukakuiksi. Sitoutuminen on tärkeää nimenomaan pidemmän tähtäimen tavoitteissa.

Sitkeydessä toimia omien tavoitteiden puolesta auttaa huomattavasti sisäinen motivaatio, vakuuttuneisuus oman toiminnan mielekkyydestä ja myös innostava visio siitä, mihin on matkalla. Jos sisäinen motivaatio on riittävän vahva tavoitteeseen pääsemiseksi, sitoutuminen tapahtuu kuin itsestään.

Itsenäisyys ja vastuu

Itsenäisyys on positiivinen erillisyyden tunne, joka on edellytys kyvylle olla tarvittaessa yksin. Itsenäisen ihminen toimii omasta vapaasta tahdosta, kukaan ei häntä pakota. Hän voi päättää itse omista asioistaan, mutta on samalla myös vastuussa itsestään ja omasta toiminnastaan. Tämä kaikki on samalla elämänhallintaa.

Itsenäisyys ei tarkoita eristäytymistä tai sitä, etteikö toisia ihmisiä ja heidän läsnäoloaan voi tarvita. Tarvitseminen on kuitenkin eri asia kuin riippuvuus, joka on vaativaa ja ehdotonta, ja kyvyttömyyttä selvitä omin avuin. Itsenäisyys on samalla kykyä pitää hyvää huolta itsestä, läheisistä ja kanssaihmisistä niin, että ei takerru, eikä hankkiudu vahingoittaviin tilanteisiin ja ihmissuhteisiin.