Tunteen kohtaaminen

Tunne herää usein reaktiona johonkin syyhyn ja sillä on kohde. Se kertoo esimerkiksi jonkun asian tai ihmisen viehättävyydestä tai vastenmielisyydestä, turvallisuudesta tai pelottavuudesta, lähestyttävyydestä tai välteltävyydestä. Se kertoo myös siitä, mikä on tärkeää tai vähemmän tärkeää.

Yleensä tunnereaktio on tarkoituksenmukainen. Esimerkiksi uhkaava tilanne herättää pelon tai vihan. Se saa pakenemaan tai puolustautumaan. Rakkauden ja välittämisen tunteet suuntautuvat kohteeseen, joka herättää ihastusta ja hellyyttä.

Kun tunne herää, se johtaa reagoimaan ympäristöön ja kanssaihmisiin. Tunteiden herääminen valmistaa toimimaan. Toiminta taas on vuorovaikutusta.

Selittämättömiäkin tunteita voi nousta esiin. Silloin tunteen syy ja kohde jää hahmottumatta. Tällaisista tunteista ja niiden syystä ei saa välttämättä käsitystä, eivätkä ne johda samalla tavalla tarkoituksenmukaiseen toimintaan. Selittämättömät tunteet voivat johtua monesta asiasta. Niihin voi vaikuttaa esimerkiksi se, että on joutunut joskus torjumaan omia tunteita tai ei ole saanut omiin tunteisiin tarkoituksenmukaista vastausta.

Tunteen havaitseminen

Tunteen havaitseminen tarkoittaa sen tunnistamista. Havainto tunteesta tapahtuu yleensä samanaikaisesti tunteen kokemisen kanssa. Havainto on tunnekokemuksen kognitiivinen, mielessä syntyvä puoli. Tunne voi kestää lyhyen, ohikiitävän hetken. Joskus taas sama tunne esiintyy pitkään ja toistuvasti. Esimerkiksi isoja menetyksiä seuraava suru nousee toistuvasti esiin ja vaatii pitkää aikaa.

Tavat kokea tunteita ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat paljon. Yksilöllisistä eroista huolimatta tunteiden havaitseminen edellyttää niiden hyväksymistä ja sallimista. Jos tunteita torjuu, kyky havaita ja tunnistaa niitä alkaa heikentyä. Tunteiden paremmassa havaitsemisessa ja tunnistamisessa auttaa oman kehon reaktoiden havainnointi ja huomioiminen sekä niiden hyväksyvän kohtaamisen harjoittelu.

Tunteen havainnointi kehossa

Tunteiden havainnointi voi kohdistua omiin tai toisten tunteisiin. Useat tunteet heräävät vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ihmissuhteet ovat loistavia tunnetaitojen oppimistilanteita. Vaikka jännitteet, konfliktit tai ristiriidat eivät olekaan mukavia, ne ovat kaikesta huolimatta tilanteita, joista voi oppia paljon.

Tunteita voi tunnistaa

  • Havaitsemalla tunteiden herättämät tuntemukset kehossa
  • Kuuntelemalla kehoa
  • Nimeämällä tunne.

Tunteita voi oppia havainnoimaan oman kehon kautta seuraavasti siten, että ottaa itselle pienen rauhallisen hetken, jos tuntuu jotenkin erityiseltä, esimerkiksi epämukavalta, ahdistuneelta, surulliselta tai hermostuneelta. Tuntemuksen keskellä voi yrittää rentoutua kysyä itseltään mitä tuntee sekä virittäytyä kuuntelemaan kehon tuntemuksia.

Kun rentoutuu tunnustelemaan omaa kehoa, voi kysyä

  • Miltä tunne tuntuu kehossa
  • Onko se puristusta rinnassa, möykky palleassa, kireyksiä hartioissa
  • Onko vaikeuksia hengittää ja saada kunnolla ilmaa
  • Onko hengitys nopeaa ja pinnallista ja rauhallinen, syvä hengitys on vaikeaa
  • Onko vaikeaa pysähtyä aloilleen ja olla paikallaan?

Keskittymällä rauhallisesti juuri siihen kohtaan kehossa, missä tunne edes häivähdyksenä tuntuu, jotain selkeämpää yleensä nousee pintaan ja jotain tulee mieleen. Usein tunteet tuntuvat sydämen kohdalla, vatsan tai pallean alueella, rintakehässä tai niska-hartiaseudulla, mutta myös muualla kehossa.

Kun huomion suuntaa tuntevaan kohtaan:

  • Lisääntyykö mahdollinen puristus vai lieveneekö se
  • Muuttuuko hengityksen tahti tai syvyys
  • Onko jotain muuta erityistä tuntemusta havaittavissa?

Yhtä lailla voi huomioida senkin, jos ei tunnu mitenkään erityiseltä, eikä mitään selkeää tunnetta nouse esiin. Siinäkin tapauksessa voi kuitenkin viivähtää hetken ajatuksissaan kokemissaan tilanteissa ja tunteissa.

Tunteen nimeäminen

Nimeäminen antaa tunteille sisällön ja merkityksen. Merkityksen antaminen sisältää tavallaan alustavia suuntaviivoja siitä, mitä tunteelle voisi tehdä ja miten sitä tulisi käsitellä. Nimeämällä voi myös esimerkiksi erottaa vihan, syyllisyyden ja loukkaantumisen toisistaan.

Mikä on tämän tunteen merkitys? Mikä tunne on kysymyksessä? Jos tunnetta on vaikea pukea sanoiksi, tunneluettelon sanat voivat helpottaa omien tunteiden täsmentämistä ja nimeämistä. Luettelosta voi hakea sanan, joka lähinnä kuvaa tuntemusta tai tuntemuksia. Vaikka luettelosta ei löytyisikään täysin omaa tunnetta vastaavaa sanaa, se voi siltikin auttaa johtaa oikeille jäljille oman kokemuksen sanoittamisessa.

Epämääräisten tunnekimppujen setvimistä auttaa, että yrittää päästä kiinni hyväksymisen tunteeseen, ja hyväksyy omat tuntemukset ja itsensä sellaisenaan, vaikka ei sillä hetkellä kykenisi tunnistamaan tai nimeämään yhtäkään. Rentoutuminen ja rauhallinen kehon kuuntelu myös helpottaa kimppujen avautumista. Joskus jo yhdenkin tunteen hahmottaminen voi auttaa koko tunnekimpun kanssa.

Tunteen ymmärtäminen

Ymmärtäminen tarkoittaa tunteen kokonaisuuden hahmottamista. Siihen liittyy sekä tunteen syiden näkeminen että sen seurauksien käsittäminen.

Tunteidemme ja mielentilojemme syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen tarkoittaa samalla tarinaa, järjen ja tarkoituksen löytämistä omista tunteista. Yhtä lailla ymmärrys auttaa löytämään opetuksen vastaisuuden varrelle, mikäli sellaista tarvitaan.

Kun ymmärtää eli näkee tunteen ohella myös sen syyn ja seuraukset, on tehty paljon psyykkistä työtä. Tämä helpottaa nykyisen käyttäytymisen säätelyä ja tulevien tunteiden ennakoimista.

Joskus hankala tunne voi hälvetä pelkästään sillä, että oivaltaa pahan olon nimen ja mistä se johtuu.

Omien tunteiden tunnistamien ja ymmärtäminen on itsetuntemusta, ja myös toisten tunteiden hahmotuksen perusta. Tunteiden ymmärrys auttaa toimimaan rakentavasti arjessa, myös haastavissa tilanteissa ja tekemään suuriakin elämän valintoja.

Muualla verkossa

Oiva: Köydenveto, Oiva-hyvinvointiohjelman harjoitukset auttavat tilanteiden ja tunteiden hyväksymisessä. (oivamieli.fi)