Huoli

Huoli ja murehtiminen ovat mielen tapoja käydä läpi asioita, jotka aiheuttavat meille epävarmuutta ja tuntuvat uhkaavan hyvinvointiamme.

Huoli voi olla mielessä taustalla rauhattomuuden tunteena. Se voi olla aiheellinen ja realistinen, jolloin on hyvä ottaa se toiminnan kohteeks ja selvittää, mitä on tehtävissä.

Joskus huoli voi olla myös tulevaisuuden ennakointiin liittyvää epävarmuutta,  turvattomuuden tunnetta, jolle ei löydy selkeää syytä tai jotain johon ei itse voi vaikuttaa. Silloin on opittava elämään huolen kanssa, hyväksyen se olemassaolon. Joskus voi olla avuksi puhua läheisille huolesta, ja ehkä huomata että se ei muiden mielestä vaikuta ehkä yhtä suurelta uhkalta. Itsepintainen huolen tunne ei kuitenkaan aina häviä, muiden vakuutteluista huolimatta. Huolen kohtaamisen askeleet voisivat mennä näin:

  • Tunnista ja nimeä huolen aihe
  • Tunnustele mitä se sinussa herättää, tunteita, ajatuksia, kehon tuntemuksia
  • Kokeile voitko olla hetken tämän huolen kanssa ja vain antaa sen olla, tunnustaen sen olemassaolon, kutsuen sen vieraaksi mieleesi ja seuraten sen kulkua.

Apuna voit käyttää vaikka itämaisen ajattelijan, Rumin runoa Majatalo:

Mieli on kuin majatalo.
Saapumisia ja lähtöjä runsaasti joka päivä:
onni, masennus, kataluus
ilmentyvät tietoisuudessa kuin yllätysvieraat.

Toivota tervetulleeksi,
vaihda kuulumiset,
vilkuta hyvästiksi,
vaikka ovellesi saapuisi joukko suruja,
jotka julmasti pyyhkäisevät
huonekalut talostasi.
Kohtele kuitenkin vierailijaa kunnioittavasti.
Hän voi kirkastaa Sinulle jonkin aivan uuden ilon.

Synkkä ajatus, häpeä, pahansuopuus;
tervehdi heitä kaikkia ovella nauraen
ja kutsu heidät sisään.

Kohtaa tulijat kiitollisena,
sillä heidät on lähetetty
jostakin tuolta puolen
Sinulle oppaiksi.