Huomaavaisuus hoitaa ihmissuhteita

Huomaavaisuudelle on käyttöä kaikkialla, missä ihmiset kohtaavat: kotona, töissä ja opiskelupaikassa, vapaa-aikana, juhlissa ja harrastuksissa tai ulkona kaupungilla ja liikenteessä.

Vaikka huomaavaisuus tarkoittaa joskus lähes huomaamattoman pieniä tekoja ja eleitä, se on arjessa korvaamattoman tärkeää. Se luo hyvää ilmapiiriä, ilahduttaa ja antaa toiselle kokemuksen arvokkuudesta. Se tuo voimavaroja arkeen, vahvistaa hyvinvointia ja ihmissuhteiden sujuvuutta.

Keskeinen huomaavaisuuden edellytys on tasavertainen suhtautumineen kanssaihmisiin: toiset ovat samanlaisia kuin minä, ja jokainen meistä kaipaa ystävällisyyttä ja hyväksyntää.

Mitä parempi olo itsellä on, sitä enemmän on voimia huomioida toisia. Lisäksi tarvitaan läsnäoloa nykyhetkessä ja tilannetajua. Toisten huomioiminen koostuu aina myös opituista tavoista ja taidoista. Joku saa niihin perusteellista valmennusta lapsuudesta lähtien, toisilla taidot jäävät puutteellisemmiksi. Monella meistä on kuitenkin varaa oppia hivenen lisää ystävällisyyttä ja huomaavaista käytöstä. Sitä ei ole koskaan liikaa.

Tervehdi, hymyile

Tervehtiminen viestittää, että tunnistaa tai huomaa toisen. Tuttujen ohella työkavereiden ja naapureiden tervehtiminen on huomaavaista. Aina tervehtimiseen ei tarvita sanoja: silmiin katsominen, nyökkäys ja hymy voi riittää. Hymy voi tuoda toiselle valoa ja hyvää mieltä pitkään.
Tuntemattomia ei Suomessa tervehditä, eikä kaikkien tervehtiminen isoissa väkijoukoissa ole mahdollistakaan. Kuitenkin esimerkiksi Etelä-
Euroopassa pienemmissä paikoissa tuntemattomiakin kanssakulkijoita moikkaillaan rennosti ja hymyä säästämättä. Voisimmeko ottaa siitä oppia?

Kiitos ja anteeksi

Kiitos on pieni, mutta tärkeä sana, joka ei kulu käytössä. Sitä saa viljellä toistuvasti. Kiitos kertoo, että on huomannut toisen tarjoaman hyvän. Pienistäkin asioista voi kiittää: toisen palveluksesta, yhteydenotosta ja kiinnostuksesta, avusta, kutsusta, vieraanvaraisuudesta. Isommista asioista voi osoittaa kiitollisuutta sanojen ohella teoilla, myös pienillä lahjoilla.

Yhtä tärkeä sana on anteeksi, jota ei kuitenkaan toivottavasti tarvita yhtä usein kuin kiitosta. On hyvä oppia pyytämään anteeksi esimerkiksi jos myöhästyy, keskeyttää toisen puheen, tönäisee vahingossa toista tai tulee käyttäytyneeksi huonosti. Vähintään yhtä tärkeää on pyytää anteeksi, jos on tahattomasti ja tahallisesti loukannut toista. Aiheutetun vahingon korvaaminen kuuluu osaksi anteeksipyyntöä.

Jutustele ja kiinnostu

Kevyelle jutustelulle ja rupattelulle on tärkeä paikkansa ja tehtävänsä. Se luo yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se ei tarkoita pinnallisuutta, vaan yhteisen tilan luomista. Samalla se avaa mahdollisuuden syvemmälle vuorovaikutukselle.  

Arkisen keskustelun voi käynnistää mistä tahansa yhteisestä, molempien tuntemasta asiasta. Siitä voi myös tiedustella toisen mielipidettä. Sää on  kaikkia koskeva ilmiö, ja kelpaa aloitukseksi tuntemattoman tai puolitutun kanssa. Kuulumisten tiedustelulla voi osoittaa huomaavaista kiinnostusta kanssaihmistä kohtaan.

Tarjoa apua, tee tilaa

Tärkeintä on pitää silmät auki arjen tilanteissa, ja tarjota apua, jos huomaa jonkun sitä tarvitsevan. Arkinen auttaminen vie yleensä vain hetken, mutta sillä on iso merkitys avun saajalle. Hänelle tulee siitä tunne, ettei tule jätetyksi yksin.

Nuorempi avaa oven vanhemmalle. Jos jollakulla on kädet täynnä tai muuten vaikeaa avata ovea, on samoin huomaavaista auttaa. Täydessä bussissa tai junassa on ystävällistä luovuttaa istumapaikka vanhemmalle ihmiselle, sairaalle tai raskaana olevalle, samoin auttaa tarvittaessa lastenvaunujen kanssa.

Toiselle voi myös tehdä tilaa esimerkiksi hissiin tai rullaportaisiin mennessä. On hyvä muistaa, että on helppoa pilata kanssaihmisen päivä rynnimällä tai etuilemalla. Sen voi taas pelastaa antamalla paikan jonossa kiireiseltä vaikuttavalle ihmiselle.

Hätätilanteissa, joissa joku on loukkaantunut tai saanut sairaskohtauksen, on lainkin mukaan autettava tai hälytettävä paikalle apua. Toista ihmistä ei saa jättää kadulle avuttomaan tilaan.

Piristä kohteliaisuuksilla

Jokaisessa on hyviä, huomionarvoisia puolia, joita kannattaa nostaa esiin, niin luonteenpiirteitä, taitoja kuin vaikkapa ulkonäköön liittyviä asioita. Todenperäiset kohteliaisuudet eivät ole ulkokohtaisia hokemia, vaan myönteisten asioiden huomioimista toisessa.

Jokainen ansaitsee kauniita sanoja, ja jokainen voi oppia sanomaan hyviä asioita toisestea. Erityisesti kauniita sanoja ja kannustusta tarvitaan säännöllisessä kanssakäymisessä läheisten ja tuttavien kanssa.

Kohteliaisuus piristää, lämmittää mieltä ja luo myönteistä henkeä. Saamastaan kohteliaisuudesta on ystävällistä kiittää. Sitä ei tarvitse vähätellä tai mitätöidä.
Jokainen tietää myönteisen palautteen kohottavan voiman, joten sen kanssa ole syytä pihistellä. Ihmissuhteissa se vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja johtaa hyvää ravitsevaan kierteeseen.

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA

Juttu on julkaistu Mielenterveys-lehdessä 3/2015

Tilaa Mielenterveys