Kehitä ystävyystaitoja

Ystävyystaitoja tarvitaan sekä uusien ihmissuhteiden solmimisessa että vanhojen ystävyyksien ylläpitämisessä. Hyvä uutinen on, että ihmissuhdetaitojen saralla on mahdollista kasvaa ja kehittyä.

Etukäteen ei aina voi sanoa, milloin tuttavuus syventyy ystävyydeksi. Jos yhteistä rajapintaa ja kiinnostuksen kohteita on jo valmiiksi, ihmissuhde syntyy luontevasti. Toisaalta joskus ystävyyksiä voi syntyä yllättävästikin, jos vain henkilökemiat toimivat.

1. Kiinnostu toisen elämästä

Muista kysyä, mitä ystävälle kuuluu. Se osoittaa empatiaa ja halua kuulla toisen elämästä. Päivittäisellä rutiinikysymykselläkin voi osoittaa aitoa kiinnostusta toista kohtaan. Samoin kysymällä voi syventää hyvänpäivän tuttavuutta kohti ystävyyttä. Kuulumisia voi vaihtaa myös yhteisten menojen tai harrastusten lomassa, tai puhelimitse, jos tapaamista ei ole helppoa järjestää. Perusteellisemmalle kuulumisten vaihtamiselle on kuitenkin hyvä varata oma aika ja paikka, ja sopia kalenterista aika etukäteen.

2. Ole läsnä

Ystävyydessä läsnäolo on tärkeää erityisesti silloin, kun toinen sitä tarvitsee. Läsnäoloa tarvitaan molemminpuolisesti, vaikka tapaamistiheys vaihtelisikin. Käytännössä läsnäolo on toiselle varattua aikaa, saatavilla olemista ja kuuntelemista. Myös kaikki käytännön teot, pienet ja suuret, tuki ja olkapäänä toimiminen ovat sitä. Sovita kuitenkin vuorovaikutus ystävän kanssa omaan arkeen realistisella tavalla. Älä laiminlyö sen takia omia tarpeitasi tai huolenpitoa läheisistäsi.

3. Huomioi ja ilahduta

Huomioiminen tarkoittaa pienempiä ja suurempia aktiivisia tekoja, joilla osoitetaan toiselle arvostusta ja että hän on tärkeä. Ystävää voi huomioida varsin monella tapaa. Myös yhdessä vietetty aika tarkoittaa toisen huomioimista. Parhaat huomioimisen tavat ovat yleensä niitä, jotka ovat jo valmiiksi lähellä toisen sydäntä. Havainnoimalla, mitkä ovat ystävän aidon innostuksen lähteitä, löydät sopivat huomioimisen keinot. Pienetkin huomionosoitukset ilahduttavat!

4. Muista tasapaino ja vastavuoroisuus

Toimivassa ystävyydessä tarvitaan molemminpuolista kohtaamista, kuuntelua ja huomioimista. Antamisen ja saamisen, kuuntelun ja omien asioiden kertomisen on hyvä olla tasapainossa. Jos ei itse saa kokea vastavuoroisesti läsnäoloa ja huomaavaisuutta ystävän taholta, se käy ajan myötä turhauttavaksi. Tilapäisesti toinen voi tarvita enemmän sinun läsnäoloasi kuin sinä hänen, mutta pitkällä tähtäimellä jokainen kaipaa tasapainoa ihmissuhteissaan. 

Opettele ilmaisemaan itseäsi tahdikkaasti. Kerro omista kokemuksistasi toiselle niin, että huomioit samalla tämän tunteet ja vastaanottokyvyn. Jaa omia asioitasi toiselle sopivalla tasolla. Varsinkin jos käsiteltävänä on hyvin raskaita asioita, voi olla enemmän paikallaan käyttää ammattiauttajaa kuin kuormittaa ystävää liiaksi.

5. Sovita yhteydenpito elämäntilanteeseen

Sopiva tapaamistiheys voi vaihdella paljonkin riippuen elämäntilanteesta ja ihmisestä. Joskus yhteydenpito voi olla lähes päivittäistä, joskus tauot voivat olla pidempiä. Vanhojen ystävien välillä voi säilyä yhteyden tunne, vaikka joskus vilahtaisi vuosi jos toinenkin ilman tapaamista.

Harveneva yhteydenpito voi johtaa kuitenkin vieraantumiseen toisesta ja ystävyyssuhde voi päättyä. Kaikki tauot tai yhteydenpidon muutokset eivät tarkoita ystävyyden loppumista, vaan joskus ystävyys muuttuu uuteen muotoon uuden elämäntilanteen myötä. Joskus omassa tai ystävän elämässä voi olla niin paljon aikaa ja huomiota vieviä asioita, että ystävyydelle ei ole samalla tavalla tilaa kuin aiemmin. Silti tulevaisuudessa voi olla vaihe, jolloin ystävyydelle on taas enemmän aikaa. 

6. Kielteisten asioiden käsittely

Ystävyydessä voi nousta esiin hankalia tunteita. Jos esimerkiksi itselle tärkeästä ystävästä ei kuulu, kun häntä tarvittaisiin, esiin voi nousta hylätyksi tulemisen tunne. Jos ystävä menestyy asiassa, josta on jäänyt itse paitsi, voi esiin nousta kateutta tai mustasukkaisuutta. Omia kielteisiä tunteita voi kuitenkin opetella ymmärtämään ja kanavoimaan. 

Myös ystävyyden karikoita voi opetella nostamaan keskusteluun rakentavassa, rauhallisessa hengessä. Hyökkäävä, vähättelevä tai moittiva sävy ei yleensä johda ymmärryksen lisääntymiseen, vaan päinvastoin. Vaikka olisi itse turhautunut tai närkästynyt, toista ihmistä voi opetella kohtaamaan rakentavasti.

Ystävyyttä on mahdollista jatkaa karikoiden jälkeenkin, etenkin, jos asioita saadaan käsiteltyä yhdessä. Vaikeuksien kohtaaminen voi jopa syventää ystävyyttä. Yhteys voi myös katketa välirikkoon, mikäli jompikumpi on tullut loukatuksi, tunteita ei ole huomioitu, eikä asioita onnistuttu purkamaan. Jos välirikko tapahtuu, sen jälkeen on hyvä muistaa antaa tilaa surutyöskentelylle.

7. Pohdi, millaista ystävyyttä haluat

Jos ystävyyssuhteessa joku kaivertaa, voi olla hyödyllistä pysähtyä pohtimaan, mikä toimii ja mikä ei. Pohtia voi niin toisen kuin omia ominaisuuksiaan ystävänä sekä molempien tarpeita ihmissuhteessa. Mieti, millaista ystävyyttä haluat ja mikä palkitsee sinua. Millaista seuraa kaipaat eniten?

Toimi arvojesi ja pohdintojesi mukaan. Muista, että jokainen meistä on toimivan ystävyyden arvoinen.

Lisää aiheesta
David D. Burns: Hyvä yhdessä. Basam Books 2010.
Markku Silvennoinen: Elämää verkostoissa – Toimivat ihmissuhteet. Edita 1999.

TEKSTI: ELLEN TUOMAALA
KUVA: SHUTTERSTOCK

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 5/2014

Tilaa Mielenterveys-lehti