Persoonallisuushäiriöt

Persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan ihmisen pysyviä, pitkäaikaisia ja hänen oman kulttuuriympäristönsä hyväksymistä tavoista poikkeavia käyttäytymismalleja.

Persoonallisuuden piirteillä tarkoitetaan verrattain pysyviä tapoja havainnoida itseä ja ympäristöä sekä tapaa toimia vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Ihmisen voidaan psykiatrian nykykäsitysten mukaan sanoa kärsivän persoonallisuushäiriöstä silloin, kun hänellä on pysyviä ja pitkäaikaisia käyttäytymismalleja, jotka poikkeavat hänen kulttuuriympäristönsä hyväksymistä tavoista toimia, tuntea ja ajatella sekä suhtautua muihin ihmisiin.

Aina persoonallisuushäiriöinen henkilö ei itse kärsi häiriöstään juuri lainkaan. On kuitenkin tavallista, että persoonallisuushäiriöstä kärsivä kokee henkilökohtaista kärsimystä, hänen toimintakykynsä voi olla rajallinen ja mahdollisuutensa saavuttaa toivomiaan elämänmuutoksia ovat rajalliset.

Raja niin sanotun normaalin ja poikkeavan persoonallisuuden välillä on aina sopimuksenvarainen ja yksittäistapauksissakin häilyvä. Myös ihmisillä, jotka eivät kärsi persoonallisuushäiriöstä voi esiintyä stressitilanteissa persoonallisuushäiriöisille tyypillisiä käyttäytymispiirteitä, näitä piirteitä voi esiintyä lisäksi joissakin kehityksen vaiheissa tai tietyssä elämäntilanteessa.

Persoonallisuushäiriön kehittymisen syyt ovat moninaisia

Persoonallisuushäiriö kehittyy lapsuuden ja nuoruuden aikana ja se on mahdollista tunnistaa henkilössä nuorena aikuisena. Häiriön kehittymiseen vaikuttaa lapsuuden kasvuympäristö: esimerkiksi jatkuvan väkivallan kohteeksi joutuminen tai vanhempien jatkuva mitätöivä suhtautuminen voivat olla persoonallisuushäiriöitä selittäviä tekijöitä.

Kasvuympäristön ohella myös biologisilla tekijöillä ja perimällä on vaikutusta häiriön syntyyn. Persoonallisuushäiriöiden synnyn syitä ei voida selittää tyhjentäväsi, eikä voida osoittaa esimerkiksi sellaisia kasvuolosuhteita, jotka välttämättä johtaisivat persoonallisuushäiriön kehittymiseen.

Persoonallisuushäiriöistä kärsivän jäykkiin käyttäytymismalleihin voidaan vaikuttaa psykoterapialla

Persoonallisuushäiriöt ovat eri asia kuin ruumiillisen tai henkisen sairauden tai esimerkiksi päihteiden käytön seurauksena muuttunut persoonallisuus. Persoonallisuushäiriöistä kärsiville on varsin tyypillistä, että he eivät itse tiedosta omaa vaikeaa käyttäytymistään.

Persoonallisuushäiriöstä kärsivä hakee harvoin hoitoa persoonallisuushäiriöönsä, ammattiapua haetaan useimmiten kriisitilanteen, masennuksen tai ahdistuksen tai muun persoonallisuushäiriöön liittyvän vaikean elämäntilanteen takia. Hoidon onnistumisen kannalta potilaan oma halu muuttaa käyttäytymistään on tärkeää. Persoonallisuushäiriöisen on mahdollista muuttaa jäykkiä reagointi- ja käyttäytymismallejaan esimerkiksi tiiviin psykoterapian ja/ tai lääkehoidon avulla.

Narsismi on viimeaikoina paljon pohdittu häiriö

Viimeaikoina narsistinen persoonallisuushäiriö on ollut esillä mm. verkon eri keskustelupalstoilla ja muussa mediassa. Persoonallisuushäiriöt on psykiatriassa jaoteltu eri luokkiin. Näitä luokkia ovat epäluuloinen persoonallisuus, eristäytyvä persoonallisuus, epäsosiaalinen persoonallisuus, tunne-elämältään epävakaa persoonallisuus, huomiohakuinen persoonallisuus, vaativa persoonallisuus, estynyt persoonallisuus, riippuvainen persoonallisuus ja narsistinen persoonallisuus. Narsistiset itsetunnon säätelyn ongelmat liittyvät tavalla tai toisella kaikkiin persoonallisuushäiriöihin.

Varsinainen narsistinen persoonallisuushäiriö kuvaa ihmistä, jolla on muun muassa korostunut ihailun tarve ja perusteeton odotus, että muut pitävät häntä ylivertaisena, hän myös käyttää muita ihmisiä hyväkseen. Narsistiseen persoonallisuushäiriöön joskus liittyvää masennusta voidaan hoitaa psykoterapialla, mutta terapian tai lääkehoidon vaikutuksesta itse persoonallisuushäiriöön ei ole näyttöä.