Auttamisen halun ja oman elämän elämisen tasapainoilua

Omaishoidolla tarkoitetaan sairaan tai muulla tavoin hyvinvoinnistaan huolehtimaan kyvyttömän hoitoa. Hoidosta on tehty asianomaisten ja kunnan välillä virallinen omaishoitosopimus, johon kuuluu hoito- ja palvelusuunnitelma, jossa määritellään tarvittavat tukipalvelut. Hoitajalle omaishoito on auttamisen halun ja oman elämän elämisen tasapainoilua.

Oletko tietämättäsi omaishoitaja?

On tärkeää tunnistaa olevansa omaishoitajan asemassa, sillä omaishoitajat tarvitsevat sekä tukea että tietoa.

Yleensä omaishoitajana toimii puoliso, toiseksi yleisimmin omat lapset tai vanhemmat. Kolme neljäsosaa hoitajista on naisia, monet kotona puolisoaan hoitavia ikäihmisiä.

Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestäminen on kunnan vastuulla. Tukea voidaan myöntää sekä lyhyt- että pitkäaikaisen hoidontarpeen tueksi. Rahallisen tuen lisäksi omaishoitajalla on oikeus vapaapäiviin, jolloin kunta järjestää hoidon- Omaishoidon tukea haetaan kunnan sosiaalitoimistosta.

Lisätietoja omaishoidon tuesta saa Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta.

Tietoa ja tukea omaishoidosta löytyy Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n sivuilta.

Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n 10 teesiä omaishoidosta

Läheisissä suhteissa tunteet voimakkaimmillaan

Läheisen hoitaminen voi aiheuttaa voimakkaita, ristiriitaisia tunteita. Niiden kirjo voi olla hyvin laaja, esimerkiksi rakkautta ja hellyttää sekä vihaa ja aggressiota voi tuntea yhtä aikaa. On normaalia tuntea syyllisyyssä, väsymystä, pelkoa ja surua. Hoidon raskauteen ja omien voimavarojen rajallisuuteen liittyvät avuttomuuden ja riittämättömyyden tunteet ovat yleisiä.

Erityisesti muistisairaan hoitaminen on usein kuormittavaa. Suhde läheiseen muuttuu paljon sairauden oireiden myötä. On vaikeaa hyväksyä muutokset rakkaan ihmisen persoonallisuudessa, eikä hoidettava välttämättä edes tunnista läheisiään. Myös käytännön asiat saattavat olla hankalia.

Perhe on usein läheisin ja turvallisin kohde purkaa vaikeaa oloa ja ahdistusta. Arjen toistuessa samanlaisena päivästä toiseen pienetkin asiat voivat ärsyttää ja turhauttaa. Hoitotoimenpiteet voivat aiheuttaa erimielisyyksiä: joskus ne voivat olla liian vaativia hoitajalle, joskus taas hoidettava voi olla haluton ottamaan apua vastaan.

Vaikeissa tilanteissa ihminen on usein hämmentynyt ja tunteita pullollaan, joten keskusteleminen läheisten kanssa voi tuntua hyvin vaikealta. Avoin kommunikaatio tai lääkärin tai kotihoidon työntekijän ottaminen mukaan keskusteluun voi auttaa löytämään uusia näkökulmia tilanteeseen.

Kielteisille tunteille tulee antaa tilaa, sillä niiden patoaminen tuottaa pahaa oloa, ahdistuneisuutta ja vetäytyneisyyttä. On kuitenkin tärkeää huomioida myös arjen myönteiset ja sujuvat asiat. Epäkohtiin kiinnittyminen lannistaa.

Hoitavan läheisen monet roolit

Omaishoitajan rooli on moninainen ja vaihteleva: toisinaan voi tuntua sairaanhoitajalta, toisinaan kodinhoitajalta. Kuitenkin hoitaja on puoliso, lapsi tai vanhempi. Parisuhteen muuttuminen hoivasuhteeksi on haastava tilanne. Muutoksiin arkirutiineissa ja perherooleissa on hyvä varautua.

Vakavasti sairaan omaisen kohdalla hoidon tarve on usein ympärivuorokautista. Sitovassa hoitosuhteessa läheiseen tilanne alkaa usein hallita hoitajan elämää. Tuki, oma aika, itsestä huolehtiminen sekä muut ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä omaishoitajalle.

Itseltään on helppo vaatia liikaa ja itsesyytöksiin on helppo sortua, mutta näin uupumisen riski nousee. Hyväksyminen ja luopuminen voivat tuntua tuskallisilta, mutta ne vähentävät niin ruumiillista kuin henkistä rasitusta ja näin parantavat jaksamista: on olemassa asioita, joihin ei voi vaikuttaa.

Huolehdi itsestäsi!

Omaishoitajien on tärkeää huolehtia myös itsestään. Yksilöllisiä, arjessa selviytymistä tukevia voimavaroja on hyvä tarkastella ja vahvistaa. Arjesta voi löytää pieniä ilahduttavia asioita. Oma aika ja ystävien seura ovat tarpeellisia, samoin kuin mielihyvää tuottavien asioiden tekeminen.

Ikääntyvän omaishoitajan on ensisijaisen tärkeää pitää huolta myös fyysisestä hyvinvoinnista sekä kunnollisesta ruokavaliosta. Arjen rytmittäminen, riittävä lepo ja rentoutuminen ovat hyväksi.

Hoitamisesta on tärkeää osata tarvittaessa luopua. Hoitajan ja hoidettavan välinen suhde saattaa olla tai muuttua ongelmalliseksi. Moni omaishoitaja on itsekin iäkäs ja hoitaminen saattaa yksinkertaisesti olla aivan liian raskasta niin fyysisesti kuin henkisesti. Hoitaja voi olla uupunut tai uupumisvaarassa.

Omaishoitajan muistilista

  • Huolehdi itsestäsi! Syö, liiku ja nuku riittävästi sekä vahvista voimavarojasi.
  • Hyväksy itsesi. Tunnista heikkoutesi ja vahvuutesi.
  • Keskustele hoidon pelisäännöistä. Kummankin oloa helpottaa, kun molemmat tietävät mitä ja miten tehdään.
  • Älä jää yksin. Aikaa muille ihmissuhteille tarvitaan. Kerro läheisille ja tuttaville elämäntilanteestasi. Se auttaa heitä suhtautumaan asiaan paremmin.
  • Puhu tunteista. Jos keskustelu läheisen kanssa ei onnistu, puhu niistä jonkun muun ihmisen kanssa.
  • Hanki tietoa läheisen sairaudesta ja hänen terveydentilaansa vaikuttavista tekijöistä.
  • Pyydä apua hoitotoimiin. Esimerkiksi kotisairaanhoidon työntekijöiden tuki ja tiedot voivat auttaa.
  • Rajaa vastuusi ja laita asiat tärkeysjärjestykseen. Et voi eikä ole tarpeen tehdä kaikkea yksin. Täydellistä ja kaikkeen kykenevää hoitajaa ei ole olemassa.
  • Hae omaishoidon tukea ja muita lakisääteisiä palveluja.  Hyödynnä omaishoitajille kuuluvat vapaapäivät.
  • Rajaa ”Huolihetki” eli päätä ajatella ahdistavia ja surullisia asioita vain tiettynä, rajattuna aikana. Se voi auttaa vähentämään asioiden liiallista vatvomista – se ainoastaan lisää huonoa oloa.
  • Joskus omaishoitajuudesta on osattava luopua.
  • Muista, että olet arvokas. Olet läheisellesi tärkeä ja hän arvostaa huolenpitoasi ja läheisyyttäsi.