Epäilen, että lastani kiusataan

Lapsen voi olla vaikea kertoa kiusaamisesta vanhemmille. Hän voi pelätä, että kertominen lisää kiusaamista tai tuntea häpeää tai huonommuutta kiusatuksi joutumisesta.

Monesti vanhemmille saattaa tulla yllätyksenä se, että omaa lasta on kiusattu jo pidempään. Vaikka suhde lapseen olisi kuinka hyvä ja yleensä tuntuisi siltä, että lapsi kertoo omasta pahoinvoinnistaan, koulukiusaamisesta lapsen ei välttämättä ole helppo kertoa.

Lapsi saattaa lykätä kiusaamisesta kertomista muun muassa seuraavista syistä:

  • Hän pelkää, että kertomisesta ei ole mitään hyötyä ja kiusaamiseen puuttuminen vain lisäisi kiusaamista.
  • Hän pelkää, että kiusaamista ei otettaisi vakavasti.
  • Hän pelkää, että hänestä alettaisiin etsiä syytä kiusaamiselle.
  • Lapsi tuntee häpeää ja huonommuutta kiusatuksi joutumisesta.

Kiusaamista saattaa olla syytä epäillä esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:

  • Lapsella on jatkuvasti selittämätöntä mahakipua, päänsärkyä ja muita niin sanottuja psykosomaattisia oireita eli fyysisiä vaivoja, joihin ei löydy selitystä.
  • Lapsi lähtee kouluun tavallista aikaisemmin tai hän palaa sieltä tavallista myöhemmin. Lapsi saattaa vältellä kiusaajiaan ja mennä siksi kouluun normaalista poikkeavaa reittiä.
  • Lapsessa on mustelmia, joiden syntyä lapsi ei osaa selittää tai vaatteet tai koulutarvikkeet ovat repeytyneet.
  • Lapsen arvosanat ovat laskeneet ja lapsi ei haluaisi mennä kouluun.
  • Lapsi vaikuttaa ilottomalta ja masentuneelta tai hänellä on univaikeuksia.

Jos lapsi kysyttäessä myöntää kiusatuksi tulemisen tai muuten ottaa kiusaamisen puheeksi, kerro, että uskot häntä ja että hän itse ei ole kiusaamiseen syyllinen. Kuuntele lasta ja esitä hänelle rauhallisesti kysymyksiä asiasta, esimerkiksi: ”ketkä olivat mukana kiusaamisessa?”, ”mitä he sanoivat ja tekivät?”, ”tuliko kukaan auttamaan sinua?”, ”tietääkö opettaja asiasta?”, ”miltä sinusta nyt tuntuu?” Kerro lapselle, mitä aiot tehdä ja miten uskot kiusaamisen loppuvan. 

Joitain keinoja puuttua kiusaamiseen:

  • Ota yhteyttä lapsen opettajaan tai koulun rehtoriin ja pyydä tapaamista, jossa paikalla ovat opettaja/rehtori, kiusaavat lapset ja heidän vanhempansa. Keskustele asiasta etukäteen opettajan/rehtorin ja mahdollisesti myös kiusaavien lasten vanhempien kanssa. Tee tapaamisessa kiusaaville lapsille selväksi se, miten pahalta kiusaaminen sinun lapsestasi tuntuu. Pyri olemaan jatkossakin yhteydessä kiusaajien vanhempiin. Jos kiusaajien vanhemmat eivät tunnu ottavan tilannetta vakavasti, yritä saada tukea opettajakunnasta, koulukuraattorilta ja rehtorilta.
  • Jos lapsen kiusaamiseen sisältyy fyysistä väkivaltaa tai uhkauksia, poliisiin voi ottaa yhteyttä. Myös esimerkiksi verkkoon laitettu halventava materiaali voi tuoda kiusaajalle syytteen kunnianloukkauksesta tai alle 15-vuotiaan kiusaajan kohdalla sosiaaliviranomaisten puuttumisen asiaan.
  • Äärimmäisessä tilanteessa eli jos koulu ei suhtaudu kiusaamiseen vakavasti tai kiusaamista ei kyetä muista syistä lopettamaan, kiusattu lapsi yleensä vaihtaa koulua. Koulunvaihto on monessa tapauksessa auttanut lasta vaikka joskus kiusaaminen on saattanut jatkua myös uudessa koulussa. Kouluissa kuitenkin näyttää olevan eroja ja hyvin todennäköistä on, että jossain muussa koulussa kiusaamiseen puututaan hanakammin.
  • Ennen kuin kiusaaminen on loppunut ja vielä sen jälkeenkin on tärkeää löytää lapselle sellaisia ympäristöjä, joissa hän kokee olevansa hyväksytty ja tuntee iloa. Tällainen ympäristö voi löytyä minkä tahansa harrastuksen piiristä tai ihan omasta kotipihasta, jossa on muita suunnilleen samanikäisiä lapsia. Myös lemmikkieläin voi tuoda koulukiusatulle lapselle kovasti kaivattuja välittämisen ja hyväksymisen kokemuksia.

Lisää tietoa MLL:n Vanhempainnetissä.

Lapseni kiusaaja on opettaja

Jos lapsesi kertoo opettajan kiusaavan häntä, asian selvittäminen saattaa olla hyvin hankalaa. Joskus lapsi saattaa olla tulkinnut opettajaa väärin ja kokee esimerkiksi jatkuvat koulutehtävä-aiheiset kysymykset kiusaamisena. Vanhempien voi myös joskus olla vaikea pystyä kuvittelemaan, miten eri tavalla oma lapsi saattaa koulussa käyttäytyä kuin kotona. Lapsi saattaa myös hakea vanhemmiltaan lisää aikaa ja huomiota yllättävillä tavoilla.

On kuitenkin myös mahdollista, että lapsen kiusaaja on nimenomaan opettaja. Mikäli huolellisesti lapsen, lapsen opettajan ja mahdollisesti lapsen luokkatoverien ja heidän vanhempiensa kanssa keskusteltuasi olet edelleen sitä mieltä, että opettaja kiusaa lasta, seuraavaksi kannattaa yrittää keskustella rehtorin kanssa asiasta. Jos keskustelu rehtorin kanssa ei tuota tulosta, yhteyttä voi ottaa kunnan koulutoimeen ja sen jälkeen lääninhallitukseen.

Tilanteet, joissa vastakkain on opettajan ja lapsen sana, on kuitenkin koettu varsin hankaliksi selvittää. Jos epäilee opettajaa kiusaamisesta, kannattaa keskustella luokan muiden oppilaiden ja heidän vanhempiensa kanssa ja kysyä, miten he ovat kokeneet asian. Jos luokan vanhemmat lähtevät yhdessä vaikuttamaan johonkin kokemaansa epäkohtaan, asialle todennäköisemmin voidaan tehdä jotain.