Kriisit kuuluvat elämään

”Kriisi ei ole sairautta, josta tulee parantua, vaan elämää, joka on elettävä.”
Outi Ruishalme ja Liisa Saaristo: Elämä satuttaa, kriisit ja niistä selviytyminen 

On tapahtunut jotain uutta ja vaikeasti käsiteltävää, esimerkiksi raskas menetys tai muunlainen elämänmuutos. Kriisissä oleva kokee avuttomuuden tunnetta ja hätää, perusturvallisuuden tunne heikkenee ja ote elämästä tuntuu katoavan.

Kriisiä läpikäyvä saattaa kokea monenlaisia oireita ja tuntemuksia, kuten ahdistusta, masentuneisuutta, unettomuutta, ärtyneisyyttä ja fyysisiä kipuja. Ihmisten kyky sietää vaikeita elämäntilanteita on hyvin erilainen. Toinen voi selvitä hyvinkin vähällä oirehtimisella, toinen tarvitsee enemmän apua ja aikaa toipuakseen.

Kriisit voivat myös tuoda mieleen aiempia vaikeita elämäntilanteita. Tällöin tilanne voi tuntua erityisen raskaalta. Toisaalta kriisi voi mahdollistaa asioiden uudelleenarvioimisen ja henkisen vahvistumisen.

Tunnista erityyppiset kriisit

Hyvin monenlaisista elämänvaiheista ja tapahtumista voi olla seurauksena kriisi. Taustalla voi olla äkillinen muutos tai järkyttävä tapahtuma. Kriisi voi olla myös seurausta useista samanaikaisista kuormittavista asioista. Myös luonnollinen ja ennakoitavissa oleva elämäntapahtuma voi aiheuttaa kriisin. Moninaisuutta voidaan hahmottaa jaottelemalla kriisit kehitys- ja elämäntilannekriiseihin sekä traumaattisiin kriiseihin:

  • Kehitys- ja elämäntilannekriisit:

Kehityskriisit ja elämäntilannekriisit liittyvät normaaliin elämänkulkuun ihmisen siirtyessä elämänvaiheesta toiseen. Myös positiivinen tapahtuma, kuten toivotun lapsen syntymä voi aiheuttaa kriisin.

  • Traumaattiset kriisit:

Traumaattisen kriisin synnyttää usein epätavallisen voimakas ja epänormaali tapahtuma, johon liittyy suuri tunnejärkytys ja jota omat voimat eivät riitä kohtaamaan.

Lue lisää traumaattisista kriiseistä