Ikäihminenkin voi kohdata kriisejä

Elämänkulkuun kuuluu monia muutoksia, menetyksiä ja luopumisia. Ikäihmisille niitä on ehtinyt karttua, ja niitä osataan jo ennakoida. Kokemuksen mukanaan tuomat toimintamallit ja selviytymiskeinot eivät kuitenkaan aina riitä.

Eläkkeelle siirtyessä ikääntyvä ihminen luopuu työroolistaan sekä -yhteisöstä.  Oma ja läheisen sairastuminen tai kuolema ja yksin jääminen ovat yleensä elämän suurimpia ja raskaimpia menetyksiä. Leskeksi jäämiseen liittyy puolison menettämisen lisäksi taloudellisen aseman sekä sosiaalisten suhteiden ja verkostojen muutoksia, eikä uudenlaiseen arkeen totutteleminen ole surun keskellä yksinkertaista.

Menetyksiin liittyvät reaktiot voivat tulla yllätyksinä niin ikääntyneelle itselleen kuin hänen läheisilleen. Kun ystävän, paikan tai harrastuksen menetys tulee ennakoimatta eteen, suru ja luopuminen tulevat yllättäen.  Menetysten moniulotteisuus voi yllättää valmistautuneenkin.

Elämänmuutokset ja hankalat elämäntilanteet edellyttävät ongelmaratkaisukeinoja, sinnikkyyttä kestää epämukavuutta, henkistä joustavuutta ja luovuuttakin. Ikääntyneiden elämänvaiheen muutoksissa elämäntaidoilla ja mielen voimavaroilla on käyttöä. Ratkaisemattomat kriisit, suremattomat surut ja riittämättömät voimavarat aiheuttavat turvattomuuden, yksinäisyyden ja arvottomuuden kokemuksia ja ovat ikäihmisten yleisimpien mielenterveyden ongelmien, masennuksen ja ahdistuneisuuden riskitekijöitä.

Ikääntyvä keho muuttaa arkea

Kehon ikääntyminen aiheuttaa toimintakyvyn heikkenemistä ja avuntarpeen lisääntymistä ja näin muuttavat arkea.  Liikkumisen hidastuminen ja rajoittuminen voivat johtaa erilaisista yhteisöistä, asuinympäristöistä tai harrastuksista luopumiseen. Pahimmillaan koti saattaa muuttua lähes vankilaksi. Myös kodin sisällä voi olla esteitä, joita ei ennen ole huomannutkaan.  Maton reunakin voi olla liian korkea. 

Tavallisimpia selkeästi ikääntymiseen liittyvistä muutoksista on aistien heikentyminen. Varsinkin heikentynyt kuulo voi vaikeuttaa ympäristön havainnointia ja aiheuttaa epämiellyttäviä olotiloja, kuten eristäytyneisyyden ja osattomuuden kokemuksia.

Liikkumisen vaikeudet koettelevat mieltä ja haastavat sisun lisäksi luovuuden. Miten sopeutua uuteen tilanteeseen, millaisia vaihtoehtoja ja selviytymiskeinoja voi kehittää?

Kehon ikääntyessä uuteen tilanteeseen mukautuminen ja sen hyväksyminen ovat tärkeitä mielen hyvinvoinnin kannalta. Tärkeää olisi myös löytää tilalle riittävä määrä mielekästä, mielihyvän, osallisuuden ja turvallisuuden tunteita tuottavaa tekemistä. Oman kunnan palveluneuvontapisteestä saat tietoa sopivista palveluista sekä vinkkejä lähiseudun toimintamahtollisuuksista.

Vakava sairastuminen kuluttaa mielen voimavaroja

Vakavaan tai pitkäaikaiseen sairauteen sairastuminen vie aina fyysisten voimien lisäksi mielen voimavaroja. Sairaus voi yllättää, aiheuttaa stressiä ja laukaista kriisin myös ikäihmisen elämässä. Sairaudet tuovat mukanaan usein myös unettomuutta ja ahdistusta. Pitkittynyt stressi altistaa masennukselle.

Sairastuneelle ikäihmiselle tulisi tarjota henkistä tukea ja neuvontaa. Arkipäivästä selviytymiseen ja sairauden hoitoon tarvitaan apua, mutta on tärkeää myös käydä läpi huolta ja pelkoa, jota sairastuminen aiheuttaa.       

Moni eläkeikäinen toimii omaishoitajana. Tämä vähentää aikaa omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtimiseen, vaikka se tilanteessa jaksamisen perusedellytys.  

Lääkkeiden vaikutus mielialaan

Joillakin lääkkeillä on mieleen kohdistuvia sivuvaikutuksia. Osa voi aiheuttaa alakuloa, heikentää unen laatua ja siten aiheuttaa uupumusta ja mielialan laskua. Lääkkeillä voi olla myös yllättäviä yhteisvaikutuksia. Vaikutukset voivat olla hyvinkin yksilöllisiä, ja iäkäs elimistö reagoi eri tavoin kuin nuori.

Lääkityksestä kannattaa keskustella lääkärin kanssa ja etsiä lääkitys, jossa haitalliset sivuvaikutukset ovat minimoitu. Kaikille ikääntyneille on syytä tarjota riittävästi tietoa alkoholin, lääkkeiden ja sairauksien yhteisvaikutuksista.

Muistin heikentyminen ja muistisairaudet

Muistin heikkeneminen ikääntyessä on tavallista. Erisnimet eivät aina palaudu mieleen, tavarat löydy paikoiltaan ja muistikirjan käyttäminen voi tuntua välttämättömältä. Jos muistamattomuus alkaa häiritä arkea merkittävästi tai jos se on läheisten mielestä silmiinpistävää, on hakeuduttava lääkäriin.

Muistisairaudet voivat aiheuttaa muutoksia käyttäytymisessä, kuten itkuisuutta tai aggressiivisuutta. On tavallista että muistisairas vähättelee, jopa peittelee oireitansa. Alkavaa muistisairautta ei ole aina helppoa erottaa normaalista ikääntymiseen liittyvästä muistin heikentymisestä.

Muistisairausdiagnoosi on lopullinen eikä sairaudesta parane. Siksi moni ahdistuu, masentuu ja saa muita psyykkisiä oireita, jotka taas saattavat nopeuttaa muistisairauden etenemistä.

Muistisairas tarvitsee tukea mielen hyvinvoinnin ja voimavarjojen vahvistamisessa. Muistisairauden kanssa elävän ihmisen elämäniloa voidaan parantaa ja ahdistuneisuutta vähentää. Esimerkiksi musiikin, liikunnan, luontolähtöisen toiminnan ja käsillä tekemisen tiedetään olevan siihen toimivia välineitä.

Lue lisää muistista ja muistisairauksista Muistiliiton sivuilta.