Miten tuen lasta kriisissä?

Lapsi ei välttämättä ilmaise surua ja järkytystään aikuisen tavoin ja siksi vanhemman tai muun lapsen läheisen voi olla vaikea tietää, miten lapsi kokee kriisin. Lapsella on kuitenkin järkyttävän tapahtuman jälkeen samansuuntaisia tyhjyyden, hämmennyksen, surun, raivon ja epäuskon tunteita kuin aikuisillakin.

Säilytä rutiinit

Kriisissä lapsi tarvitsee erityisen paljon turvallisuutta ja rutiineja. Turvallisuudentunteen palauttamiseksi on tärkeää pysytellä entisissä rutiineissa eli syödä ja mennä nukkumaan entiseen aikaan ja harrastaa samaan tapaan kuin ennen kriisin aiheuttanutta tapahtumaa. Rutiinien ohella lapsi tarvitsee paljon yhdessäoloa.

Vastaa lapsen kysymyksiin tapahtumasta

Lasten kanssa on keskusteltava kriisin aiheuttaneesta tapahtumasta ja varmistettava, että hän ymmärtää sen todeksi ja oikaistava mahdolliset väärinkäsitykset. Lasten kanssa ei kannata esimerkiksi kuolemasta puhuessa käyttää sinänsä kauniita vertauskuvallisia ilmauksia, kuten poisnukkumista. Lapsi ei aina ymmärrä vertauskuvaa ja saattaa vertauskuvasta riippuen alkaa pelätä nukahtamista tai kuvitella kuolleen palaavan takaisin.

Lasten esittämiin kysymyksiin on hyvä vastata totuudenmukaisesti, kuitenkin lapsen ikä huomioon ottaen. Lapselta voi kysyä, miltä tapahtunut hänestä tuntuu ja selittää, että jos aikuiset tuntuvat käyttäytyvän omituisesti, se johtuu surusta. Kun lapselle selitetään, miksi aikuiset itkevät tai reagoivat muulla tavalla kriisiin, myös lapsi ymmärtää saavansa osoittaa tunteitaan. Lasta on hyvä kannustaa kyselemään kaikista mieltä painavista tai askarruttavista asioista.

Salli erilaisia tunteita ja reaktioita

Lapselle on hyvä kertoa, että järkyttävään tapahtumaan on luonnollista reagoida erilaisin tavoin. Lapselle voi sanoa, että mieleen tulee ehkä outoja ajatuksia ja olo saattaa olla erilainen kuin ennen. Voi kertoa, että omituisetkin tunteet liittyvät tapahtuneeseen ja että tunteiden käsitteleminen voi olla tuskallista, mutta välttämätöntä. Lapsen on hyvä saada kuulla, että suru ja ilo voivat vuorotella.

Lapselle voi tulla erilaisia reaktioita vielä pitkienkin aikojen päästä tapahtuneesta. Lapsen kriisi saattaa näkyä esimerkiksi koulumenestyksen huonontumisena tai levottomuutena oppitunneilla. Opettajien kanssa kannattaa keskustella tilanteesta.

Useimmiten lapset käsittelevät vaikeita asioita leikin avulla. Varsinkin jos tunteille ei näytä löytyvän sanoja, läheinen aikuinen voi käyttää leikin keinoja niiden käsittelyyn lapsen kanssa. Esimerkiksi päiväkirjan pitäminen, valokuvien ottaminen, piirtäminen tai muu askartelu voi auttaa lasta käsittelemään pahaa oloaan.