Väkivalta satuttaa

Väkivalta ilmenee monessa muodossa. Yksinkertaisimmillaan väkivalta voidaan jakaa fyysiseen ja henkiseen.

Väkivalta voi olla toisen lyömistä ja potkimista tai esimerkiksi toisen ihmisen loukkaamista sanallisesti tai aiheuttamalla muuten henkistä stressiä ja kärsimystä. Kumpikin tapa satuttaa toista ihmistä ja voi aiheuttaa vakavia vaurioita.

Väkivaltaa on myös syrjiminen jonkin tietyn ominaisuuden tai piirteen perusteella eli esimerkiksi rasismi. Väkivallaksi kutsutaan myös toimintaa, joissa ihmistä käytetään hyväksi eli häneltä huijataan esimerkiksi rahaa. Huomiotta jättäminen ja laiminlyönti ovat samoin yksi väkivallan muoto. Esimerkiksi muiden huolenpidosta riippuvaisen lapsen tai vanhuksen hoitamatta jättäminen on laiminlyöntiä ja perheen yhteisten varojen luvaton tuhlaaminen taloudellista laiminlyöntiä.

Väkivallan kohteeksi joutuminen on traumaattinen kokemus. Henkisen haavoittumisen ohella fyysinen väkivalta voi aiheuttaa vakavia ruumiillisia vammoja. Yhteistä kaikelle väkivallalle sen muodosta riippumatta on se, että se satuttaa ja saa ihmisen usein tuntemaan itsensä huonoksi ja arvottomaksi. Väkivaltakokemukseen voi liittyä esimerkiksi seuraavia tuntemuksia:

  • Turvattomuus ja pelot
  • Ahdistus
  • Syyllisyys ja häpeä
  • Arvottomuus
  • Avuttomuus ja voimattomuus
  • Viha ja aggressio
  • Katkeruus ja kostonhalu
  • Esimerkiksi masennusta ja itsetuhoista käyttäytymistä
  • Ruumiillisia oireita, kuten päänsärkyä, univaikeuksia tai vatsakipuja

On tyypillistä, että väkivalta pidetään salassa. Väkivallan muodosta riippumatta, väkivaltaa kokenut saattaa peitellä tilannetta ja vammojaan tai puolustella toisen huonoa käytöstä. Äkillisen väkivallan teon uhriksi joutuneen voi olla vaikea hyväksyä tapahtunutta todeksi, jolloin apua saatetaan hakea vasta pitkän ajan kuluttua. Väkivaltarikosten kohdalla aina ei olla tietoisia, että kyseessä on rikos eikä asia tule viranomaisen tietoon. 

Väkivallan uhriksi joutumiseen liittyy myös usein syyllisyyden ja häpeän tunteita, jotka ehkäisevät avun hakemista. Myös pelko tekijää kohtaan tai esimerkiksi läheisissä ihmissuhteissa tapahtuvaan väkivaltaan liittyvä usko tilanteen paranemisesta voi ehkäistä avun hakemista. Jatkuva pahoinpitely ja henkinen väkivalta johtavat omanarvontunteen vähenemiseen, jolloin avun hakeminen voi tuntua mahdottomalta.

Hae apua

Väkivaltaa sen erilaisissa muodoissa voi joutua kokemaan monessa erilaisessa tilanteessa. Lue lisää:

Henkinen väkivalta

Perheväkivalta

Väkivaltarikokset

Koulukiusaaminen

Työpaikkakiusaaminen

Seksuaalisesta väkivallasta löydät tietoa esimerkiksi Raiskauskriisikeskus Tukinaisen tai Väestöliiton sivuilta.

Paljon lisätietoa väkivallasta ja sen eri muodoista: