Jukka Ammondt: Oon köyhä laulaja mä vain

Laulaja Jukka Ammondt
Jukka Ammondt, FT, professori

Kesä 1997 oli Jukka Ammondtille hyvin kiireistä aikaa ja esiintymisiä oli paljon.

”Kävin tuona kesänä muun muassa kahdesti esiintymismatkalla Yhdysvalloissa. Kaksi vuotta aikaisemmin, kahdeksas tammikuuta 1995 Elvis Presleyn syntymästä oli kulunut 60 vuotta. Silloin julkistettiin Memphis Tennesseessä ensimmäinen Elvis Presleyn kappaleista latinaksi laulamani levy (The Legend Lives Forever in Latin). Tieto Elviksen latinaksi lauletuista kappaleista levisi pian maailmalle ja nousi 1995 Yhdysvaltojen mediassa eniten siteeratuksi Suomea koskevaksi uutiseksi.”

Ilahduin ja inspiroiduin

Mielenterveysseura kutsui Jukka Ammondtin esiintymään Mielenterveyden maailmanliiton kongressiin Lahden Sibeliustalolle heinäkuussa 1997. Jokainen kongressiaaumu alkoi kulttuurituokiolla.

”Kutsu ilahdutti ja inspiroi mieltäni. Kalenterini mukaan olisin tuolloin kotimaan kamaralla, ja tällainen kunniatehtävä oli helppo ottaa vastaan.”

Jukka muistaa pohtineensa tarkoin tilaisuuteen sopivaa ja inspiroivaa kappaletta, jolla parhaiten voisi ilmaista tuntemuksia elämästä ja olemassaolosta.

”Valitsin suomalaisen tangon Köyhä laulaja (latinaksi Pauper Cantor). Tämä Toivo Kärjen säveltämä ja nimimerkki Kullervon sanoittama tangoklassikko ilmaisee erityisen koskettavasti ihmisenä olemisen perustaa.”

Kaipuu ainoa pysyvä ominaisuutemme

”Maallisessa, aikaan sidotussa elämässä olemme kaikki köyhiä laulajia. Kaipuu on ainoa pysyvä ominaisuutemme. Kun ymmärrämme kaipuun luonnollisena olotilana, niin samalla avaudumme elämälle ja se kantaa meitä. Näin olen myös omassa elämässäni kokenut.  Suomalaisten tangojen laulaminen latinaksi on minulle aina mieluisaa. Silloin voin tarjota kansainväliselle yleisölle sanoin ja sävelin jotain oleellista suomalaisesta mielenlaadusta.”

Pauper Cantor kuuluu Jukan ensimmäiseen latinankielellä laulamaan kokoelmaan Tango Triste Finnicum. Suomen ulkoasiainhallinto luovutti levyn tammikuussa 1994 Vatikaaniin, ja Paavin kanslia- ja protokollapäällikön lähettämässä kiitoskirjeessä Pyhän Isän terveiset ja apostolinen siunaus välittyivät Jukalle ja sanoitukset latinaksi kääntäneelle professori Teivas Oksalalle. He saivat myös pian vastaanottaa Paavi Johannes Paavali II:n myöntämän kunniamitalin.

Haastattelu: Tarja Heiskanen

Juttu on osa Mieli 120 -historiikkia. Tutustu Suomen Mielenterveysseuran tarinaan täällä.

Lue lisää