”Hyvä johtaja tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden olla paras versio itsestään” – Mitä mielessä, Ville Niinistö?

”Mielenterveysseuran kaltaiset kolmannen sektorin toimijat ovat Suomessa unilukkareina tärkeille yhteiskunnallisille kysymyksille, jotka muuten eivät saa sellaista painoarvoa kuin pitäisi. Kyse on yhtä lailla käytännön auttamisesta kuin siitä, että herätetään yhteiskuntaa olemaan armeliaampi kansalaisilleen.”

VIlle Niinistö.

Vihreän liiton puheenjohtaja Ville Niinistö (40) on työskennellyt kansanedustajana jo yli kymmenen vuotta, maaliskuusta 2007 alkaen. Jaksoon mahtuu reilun kolmen vuoden pesti ympäristöministerinä vuosina 2011–2014. Mielen on täytynyt pysyä virkeänä, jotta hän on jaksanut ahertaa monessa eri roolissa yhtä aikaa – ja parempi työssä jaksaminen onkin hänelle tärkeä asia. Niinistö pahoittelee, että keskustelu suomalaisesta työelämästä on pelottavan yksipuolista.

”Se keskittyy ainoastaan kovaan arvomaailmaan, jossa tulosta pitää tehdä hyvinvoinnista riippumatta toisin kuin Ruotsissa, jossa politiikassa on aika paljon kiinnitetty huomiota työelämässä jaksamiseen sekä sellaisiin järjestelyihin, joissa työ- ja perhe-elämä joustavat niin että esimerkiksi lapsiperheillä on mahdollisuus osa-aikaiseen työntekoon.”

Niinistö ihmettelee perinteistä suomalaista suhtautumista työhön ja tilannetta, jossa pienten lasten isät tekevät pisimpiä työpäiviä. Samalla äitien kotivanhemmuus pitkittyy usein ei-toivotusti, ja vaikeuttaa paluuta työelämään. Myös opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat pahentuneet.

”Kova suhtautuminen työhön on yksi asia, jonka kautta mielenterveysongelmat ja erilaiset hyvinvointiin sekä jaksamiseen liittyvät kysymykset jäävät Suomessa liian pienelle huomiolle vaikka niillä on iso taloudellinen merkitys inhimillisistä vaikutuksista puhumattakaan.”

Niinistö arvioi, että lapsiperheiden arjen aika vaikea tilanne ja opiskelijoiden pahentuva mielenterveystilanne ovat esimerkkejä siitä, että stressi ja suorittaminen vievät ihmisten elämässä liikaa energiaa. Näin ei ole hyvä taloudenkaan näkökulmasta. ”Tätä ei politiikkamme juuri nyt oikein tunnusta.”

Hyvä johtaja jakaa valtaa ja vastuuta

”Liian kovan paineen alla työskentely ei ole tehokasta, ja mielestäni hyvä johtaminen onkin mahdollisuuksien antamista. Hyvä johtaja tarjoaa työntekijälle mahdollisuuden olla paras versio itsestään. Se tarkoittaa vallan ja vastuun jakamista, ruotsalaisittain kanssatyöntekijyyttä - yhteisöä, jossa johtajat ovat ”medarbetare”.

Ville Niinistö kertoo tutkimusten aika lailla selvästi osoittavan, että edellä mainitun kaltaisessa johtamiskulttuurissa työyhteisön tulokset ovat parempia, koska ihmiset saavat vaikuttaa omaan työhönsä ja aikatauluihinsa. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy helpommin.

”Luottamus siihen, että työntekijä tekee parhaansa yleensä tuottaa hyviä tuloksia ja tuottavuutta, kun taas kovistelujohtaminen on myös taloudellisen tuloksen kannalta huonoa. Tästä ei mielestäni puhuta Suomessa tarpeeksi.”  

”Osaltaan myös kilpailukykysopimus-keskustelu työaikojen pidentämisestä ja lomarahojen leikkaamisesta on minusta hyvin vanhanaikainen käsitys siitä, mikä on tehokasta. Julkisella sektorilla siitä oli ainoastaan haittaa työyhteisöille, joissa joudutaan miettimään mihin sen kuusi minuuttia päivässä laittaa. Useimpien mielestä sellainen on naurettavaa.”

Niinistö sanoo, että joissain tapauksissa tunne siitä, että omaa työtä ei noiden muutosten vuoksi arvosteta vaikuttaa jaksamiseen.

”Ihmisen pitää saada kokea olevansa arvostettu ja hyväksytty työssään, ja että hänelle on työyhteisössä tilaa. On tärkeää myös yhteiskunnalliselle kulttuurille, että ilmapiirillä, johtamisen arvoilla ja mukaan ottamisella on vaikutusta työn tuloksellisuuteen – mutta ennen kaikkea ihmisten jaksamiseen.”

Ihmisen pitää ruoskia itsensä työllä ansaitsemaan paikkansa?

Kellokorttien ja kyttäämisen työyhteisöt ovat jonkinlaista perintöä luterilaisesta moraaliopista, jossa ihmisten pitää ruoskia itseään työllä ansaitsemaan paikkansa yhteiskunnassa.

”Kyseinen ajattelutapa johtaa helposti siihen, että jopa maissa, jossa eriarvoisuus epäoikeudenmukaisuus ja tuloerot ovat paljon Suomea suuremmat, hyväksytään epäonnistumisia enemmän kuin meillä.”

Niinistö sanoo, että erityisesti miesten rooli on Suomessa usein olla yhteiskunnan huipulla hyväpalkkaisina työntekijöinä, jotka osaavat vaatia oikeuksia ja asemaa. Jos siinä oravanpyörässä jaksaa toimia, menee hyvin mutta…

”Jos mieheltä menee työ alta tai jaksaminen pettää, voivat ongelmat kärjistyä varsin pahoiksi; avioero, asunnottomuus, työttömyys, alkoholismi ja yrittäjien osalla konkurssi ovat asioita, jotka aiheuttavat Suomessa pahaa leimautumista ja niiden kautta vakavia mielenterveysongelmia.”

Oikeus epäonnistua ja aloittaa uudelleen

Liian iso osa yrittäjistä, jotka ajautuvat konkurssiin – usein mielestään epäoikeudenmukaisesti vaikkapa pankkien toimesta – siirtyvät itsetuhoiseen tilaan ja varsinkin 1990-luvulla nähtiin paljon itsemurhia.

”Onneksi viime aikoina politiikka on ollut parempaa mutta yhtä kaikki: epäonnistumisen hyväksyminen ja uudelleen aloittamiseen kannustaminen helpottaisi jo paljon työelämän mielenterveyskysymyksissä Suomessa ja ylipäätään ihmisten arjessa.”

Luottamus ihmiseen ja henkilökohtaiset kontaktit ovat vaihtuneet koneiden pyörittämään laskennalliseen maailmaan. Inhimillisen tunteen puute ja keskustelemattomuus eivät ainakaan vähennä stressiä ja Niinistö sanookin, että siitä on johdettavissa miksi hän on vihreä.

”Olemme aina ajatelleet, että positiivinen ihmiskuva on parempi keino luoda hyvinvointia myös talouden näkökulmasta – yhtä lailla talouskasvua sekä työllisyyttä. Siihen suuntaan pitäisi ajattelun myös Suomessa muuttua.”

”Valtion ja julkisten järjestelmien ei pidä lähteä siitä, että ihmiset lähtökohtaisesti väärinkäyttävät sosiaaliturvaa, ja sitä vastaan on tehtävä rajoituksia ja rangaistuksia.”

Perustulolla toimeliaisuutta?

Ville Niinistö sanoo tällaisen holhoavan sosiaaliturvan johtavan siihen, että syntyy paljon väliinputoajia. Esimerkiksi työttömät lamaantuvat jatkuvan raportointivelvoitteen alla, kokevat köyhyystutkijoiden mukaan nöyryytystä, häpeää sekä ulkopuolisuutta ja altistuvat vakavimmille ongelmille.

”Kenenkään ei pitäisi joutua tilanteeseen, jossa joutuu vakuuttamaan oikeuttaan saada sosiaaliturvaa, ja kokea sen vuoksi nöyryytystä ja häpeää. Uskonkin perustulon kaltaisiin ratkaisuihin, joissa kannustetaan tekemään omia elämänvalintoja ja vapautetaan vastikkeellisuuden ja rajoitusten maailmasta.”

Perustulokokeilua onkin syytä tarkkailla huolella, koska jo ensimmäiset raportit viittaavat toimeliaisuuden lisääntymiseen.

”On iso mielenterveyskysymys, jos järjestelmä tällä tavalla voi lievittää häpeän tunnetta sekä lisätä omatoimisuutta sekä elämänhallintaa. Järjestelmän pitäisikin nostaa ihmisiä, ei valvoa ja holhota.”

Niinistö tunnistaa hyvin Mielenterveysseuran ja vastaavien kolmannen sektorin toimijoiden tekemän arvokkaan yhteiskunnallisen työn, joka on liiankin vahvasti jäänyt kyseisten toimijoiden varaan.

”Ne toimivat Suomessa unilukkareina tärkeille yhteiskunnallisille kysymyksille, jotka muuten eivät saa sellaista painoarvoa kuin pitäisi. Kyse on yhtä lailla käytännön auttamisesta kuin siitä, että herätetään meitä olemaan yhteiskunnassa armeliaampia toisillemme.”


Mielenterveysseura kysyy yhteiskuntamme eri aloilla vaikuttavilta Mitä mielessä mielenterveydestä ja sen edistämisestä. Mielenterveyttä rakennetaan niin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kuin arjen kohtaamisissa.