Jotain rajaa! -opetusaineisto alakouluun

Jotain rajaa! -opetusaineisto perustuu kaverisuhteita ja koulukiusaamista käsittelevään YLE TV 2:n Galaxista tuttuun tv-sarjaan. Mielenterveysseura on tuottanut aineiston opettajille kaverisuhteiden ja kiusaamisen käsittelyyn kouluissa.

Sun in Eye Productionsin tuottama 10-osainen tv-sarja koostuu lämminhenkisistä tarinoista ystävyydestä ja yksin jäämisestä. Jokainen osa käsittelee eri teemaa harjoitusten ja vuorovaikutteisen videon avulla. Henkilöhahmoja ja teemaa voi syventää myös tuotantoyhtiön verkkosivuilla jotainrajaa.com, josta alkuperäinen Jotain rajaa! -dvd on myös tilattavissa. Rooleissa muun muassa Jaakko Saariluoma, Sampo Marjomaa ja Ilari Johansson.

Sisällys:

 

Yleisiä ohjeita opettajalle

Opetusaineisto koostuu kymmenestä oppitunnista, jonka aloitus- ja lopetusharjoitukset on suunniteltu toteutettavaksi yhteisesti luokassa ja video-osuudet joko yhteisesti luokassa tai itsenäisinä pari- tai ryhmätöinä. Vuorovaikutteisen videon tehtävät voidaan tehdä joko kirjallisina tai keskustellen opettajan harkinnan mukaan.

Vinkki: Tunnetaitoja vahvistetaan tunteiden nimeämistehtävillä videon kohdissa, joissa alareunaan ilmestyy punavihreä tunnemittari. Omasta kynästä saa helposti tunnemittarin nostamalla sen vaakatasoon, määrittelemällä mittarin ääripäät ja osoittamalla sormella kohtaa, joka kuvaa tunteen voimakkuutta kyseisessä videon tilanteessa.

Osa 1. Oonks mä tehny jotain?

Tavoite: Oppia tapoja liittyä porukkaan ja saada kavereita. Pohtia, mikä on reiluin tapa tehdä joukkuejako.

Aluksi

Vaanija

Kaveripiiriin mukaan pääseminen vaatii aktiivista kontaktinottoa. Sitä harjoitellaan kontaktileikissä Vaanija. Yhdestä tulee Vaanija ja kaikki muut asettuvat kahteen vastakkaiseen riviin 3-5 metrin etäisyydelle. Riveissä seisovat ottavat katsekontaktia vastakkaisessa rivissä seisovien kanssa, ja kun kontakti syntyy, vaihdetaan nopeasti paikkaa. Vaanija vaanii itselleen paikkaa rivien välissä. Kun joku lähtee paikaltaan, Vaanija asettuu hänen tilalleen ja paikalle yrittäneestä tulee seuraava Vaanija.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Anastasiaan.

Lopuksi

Tule mukaan!

Kirjoitetaan joukkueittain niin monta tapaa aloittaa keskustelu tai pyytää toista mukaan välitunnilla, kuin mitä kolmessa minuutissa ehditään keksiä. Tutkitaan syntyneitä keskustelunaloituksia ja keskustellaan niiden hyvistä puolista. Sano parillesi, mitä itse voisit käyttää!

Osa 2. Mangapoika

Tavoite: Hyväksyä toisten vahvuudet ja antaa niistä tunnustusta.

Aluksi

Opettaja kirjoittaa esiin väitteen, jota tänään tutkitaan: Yhdessä olemme vahvempia.

Sinun vahvuutesi, minun vahvuuteni

Valitaan vahvuuskorteista vähintään kaksi paria kuvaavaa vahvuutta ja kerrotaan ne parille.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Miroon.

Lopuksi

Meidän vahvuutemme

Valitaan vahvuuskorteista vähintään kaksi omaa luokkaa kuvaavaa vahvuutta. Kerrotaan vahvuudet koko luokalle. Pitääkö väite ”yhdessä olemme vahvempia” paikkansa? Perustele mielipiteesi!

Osa 3. Haloo, Suski!?

Tavoite: Pohtia, mikä synnyttää halun olla paras ja mihin se voi johtaa. Harjoitella palautteen antamista myönteisistä asioista ja oivaltaa, että toisen painoon ja ulkonäköön liittyvä kommentointi koetaan usein loukkaavana.

Aluksi

Osa "Haloo, Suski!?" käsittelee halua olla paras, johtaa paremmuudessa. Seuraavassa harjoituksessa harjoitellaan johtajuuden vuorottelua.

Peili

Asetutaan parin kanssa vastakkain seisomaan. Opettaja laittaa rauhallista musiikkia soimaan. Toinen pareista toimii ensin johtajana ja toinen seuraa hänen liikkeitään peilin tavoin. Opettajan merkistä johtajuus vaihtuu. Johtajuutta voidaan vaihtaa aina vain tiheämpään tahtiin niin, että liike jatkuu keskeytyksettä johtajasta huolimatta.

Purku: Miltä tuntuu olla johtaja? Miltä tuntuu antaa toisen olla välillä johtaja?

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Suskiin.

Lopuksi

Niin minäkin!

Asetutaan pienryhmiin ja kartoitetaan, missä asioissa kaikki ryhmän jäsenet ovat taitavia ja hyviä. Jokainen pienryhmä nousee vuorollaan seisomaan ja nimeää taitonsa yhteen ääneen: ”Me olemme hyviä …”. Ne osallistujat, jotka ovat mielestään hyviä samassa asiassa, nousevat seisomaan ja sanovat: ”Niin minäkin!”.

Osa 4. Siivetön keiju

Tavoite: Ymmärtää, että toisen omaisuutta ei saa viedä eikä vahingoittaa. Ideoida erilaisia tapoja pyytää anteeksi ja pohtia, millaista asennetta anteeksipyytäjältä edellytetään.

Aluksi

Anteeksipyyntötapoja

Yufe pyytää jaksossa anteeksi kirjoittamalla anteeksipyyntökirjeen. Missä ja miten voi pyytää toiselta anteeksi? Kirjataan ylös niin monta erilaista tapaa pyytää anteeksi kuin mitä kolmessa minuutissa ehditään keksiä. Tarkastellaan yhdessä tuloksia ja keskustellaan anteeksipyyntötapojen eduista ja haitoista.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Ainoon.

Lopuksi

Pahoittelupatsas

Otetaan yksi vapaaehtoinen savimöhkäleeksi, josta muovaillaan anteeksipyytäjää kuvaava patsas. Millainen kehonkieli ja katsekontakti kuvaavat pahoillaan olemista ja anteeksi pyytämistä? Mitä tunteita patsas kuvastaa? Patsaasta voidaan ottaa kuva. Harjoitus voidaan tehdä myös pienryhmissä tai pareittain.

Osa 5. V.V.V.

Tavoite: Oppia kunnioittamaan erilaisuutta.

Aluksi

Kaikki erilaisia, kaikki samanlaisia

Liikutaan musiikin mukaan vapaasti tilassa. Musiikin tauotessa pysähdytään keskustelemaan piirteistä ja asioista, jotka 1) ovat samanlaisia ja 2) erilaisia vastaantulijan kanssa.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Rasseen.

Lopuksi

Pikkurillipalaute

Asetutaan pienryhmissä piiriin seisomaan. Tehdään pikkusormista koukut, joilla otetaan vieressä seisovaa pikkusormesta kiinni. Yksi osallistujista aloittaa kertomalla oikealla puolella olevalle jotain myönteistä. Näin jatketaan, kunnes kaikki ovat saaneet antaa ja vastaanottaa myönteistä palautetta. Purkukeskustelu yhdessä: miltä myönteisen palautteen antaminen ja vastaanottaminen tuntui?

Osa 6. Vihaa ja videoita

Tavoite: Oivaltaa, millaista on toisen arvostava kohtaaminen – niin ikätoverin kuin aikuisenkin. Harjoitella myönteisen palautteen antamista ja kannustamista.

Aluksi

Jana-harjoitus

Opettaja kysyy: Saako toiselle sanoa, että hän haisee? Janan toisessa päässä on kyllä -pää ja toisessa päässä on ei -pää. Oppilaan tehtävä on asettua janalle kohtaan, joka kuvastaa hänen mielipidettään. Perustellaan oma mielipide ensin lähellä seisovalle. Lopuksi opettaja poimii mielipiteitä eri puolelta janaa ja keskusteluttaa aiheesta: millainen palaute tuntuu loukkaavalta?

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Fasuun.

Lopuksi

Pohditaan pareittain

Englanninopettaja sanoi: ”Te voitte nauraa mulle, jos tahdotte, mutta älkää haukkuko mun koiraa.” Oppilaat kuuntelivat ja uskoivat häntä. Mistä se johtui? Miten hän sanoi sen? Millaisella äänenvoimakkuudella, äänenpainolla ja millaisella katseella? Keskustelun tuloksia hyödynnetään seuraavassa harjoituksessa.

Jämäkkää ilmaisua

Harjoitellaan pareittain sanomaan ”Mua ei saa kohdella noin” mahdollisimman jämäkästi, muttei kuitenkaan hyökkäävästi. Harjoitukseen saa lisäpontta, jos parit työntävät toisiaan olkapäistä kohti vastakkaista seinää samalla, kun lausuvat lausetta.

Vihje: Eläinlasten elämää – Mielenterveystaitoja pöytäteatterin keinoin -aineistossa on harjoitussarja jämäkkyydestä ja oman puolen pitämisestä.

Osa 7. Mä haluun olla sun kaa!

Tavoite: Pohtia, miksi riidoissa oleminen kuormittaa mieltä ja oivaltaa sovinnon merkitys mielen hyvinvoinnille.

Aluksi

Oman elämän tarinoita

Milloin olet itse ollut riidoissa? Miten riita ratkesi? Miltä tuntui saada sovinto aikaiseksi? Kerro kokemuksesi pienessä ryhmässä. Ottakaa joku pieni esine (helmi, sulka, kaunis kivi tms.) tarinankerrontaesineeksi, joka kiertää kertojalta toiselle. Vain sillä on puheenvuoro, joka esinettä kulloinkin kädessään pitää.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Rosaan.

Lopuksi

Kiitän sinua -harjoitus

Luokka asettuu pienryhmissä piiriin seisomaan. Jokainen asettaa vuorollaan käden jonkun luokkakaverin olkapäälle ja kertoo, mistä hän haluaa tätä kiittää. Lause alkaa sanoilla: ”Kiitän sinua siitä, että…”. Yhdellä oppilaalla saa olla vain yksi käsi olkapäällään. Näin jokainen saa kiittää ja tulla kiitetyksi.

Vihje: Hyvää mieltä yhdessä -käsikirjasta alakoululaisen mielenterveyden edistämiseen löytyy oppituntiaineisto painavan asian sisällä pitämisestä ja siitä vapautumisesta (Saara ja pikku kummitukset, s. 109-110).

Osa 8. Onks Anastasiaa näkyny?

Tavoite: Oivaltaa, että ihastuminen on henkilökohtainen asia ja tiedon levittäminen toisen ihastumisesta voi loukata ihastuneen lisäksi ihastumisen kohdetta. Huomata, että puuttuminen on ensiarvoisen tärkeää kiusaamistilanteissa.

Aluksi

Selkään piirtäminen

Selkään koskettaminen on turvallinen tapa totutella läheisyyteen. Asetutaan parin kanssa peräkkäin istumaan niin, että edessä istuva sulkee silmänsä. Takana istuva piirtää selkään opettajan antamia aiheita ja edessä istuva kuiskaa arvauksensa aiheesta piirtäjälle. Opettaja kirjoittaa aiheet niin, että piirtäjät näkevät ne. Esimerkkiaiheita: syystuuli, pyörremyrsky, kaatosade, vuoristorata ja hattara.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Joonaan.

Lopuksi

Kiusaamisen roolit

Keskustellaan luokassa, ketkä osallistuivat Joonan ja Anastasian kiusaamiseen ja millaisissa rooleissa he toimivat. Kuka toimi kiusaajana eli pääpukarina, ketkä kiusaajan apureina ja kannustajina. Löysittekö kiusatun puolustajan ja hiljaisia hyväksyjiä? Lisätietoa rooleista KivaKoulun sivuilla. Keskustellaan, mitä seurauksia on kiusaamisella ja miksi kiusaamiseen tulee aina puuttua.

Osa 9. Vähän rispektii!!

Tavoite: Ymmärtää, miltä juhliin kutsumatta jääminen tuntuu ja pohtia tapoja, joilla vältettäisiin pahan mielen aiheuttaminen kutsumatta jääneille.

Aluksi

Meitä ei kutsuttu

Opettaja arpoo jokaiselle oppilaalle värilaput niin, että kaikilla muilla on samanväriset laput paitsi neljällä oppilaalla. Opettaja kertoo, että nämä neljä ovat oppilaita, joita ei tämän draamaharjoituksen kuvitteellisessa luokassa kutsuttu Veeti-nimisen oppilaan syntymäpäiville. Rakennetaan tilanteesta patsas, johon jokainen oppilas osallistuu haluamassaan kuvitteellisen luokan oppilaan roolissa. Patsas rakentuu henkilö kerrallaan niin, että jokainen patsaaseen liittyvä oppilas jähmettyy osaksi patsasta ja kertoo, ketä hän esittää ja miltä hänestä tuntuu. Oppilas voi esimerkiksi jähmettyä kädet puuskassa: ”Minä olen Elli ja olen loukkaantunut Veetille siitä, ettei se kutsunut minua juhliinsa.” Tai: ”Minä olen Asta ja ihmettelen, miksi minut kutsuttiin, mutta Elliä ei.” Puretaan harjoitus keskustelemalla ja nimetään tunteita, joita kutsumatta jääminen aiheuttaa.

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Veetiin.

Lopuksi

Purkukeskustelu

Keskustellaan yhdessä omista kokemuksista juhliin kutsumisesta. Mitä mieltä olet videon ehdotuksesta: ”Kaikki vaan mukaan joka juttuun!”?

Osa 10. Raja on siinä, mihin sen vetää

Tavoite: Ymmärtää, miten ryhmä voi olla apuna kiusaamisen ehkäisyssä.

Aluksi

Pääsenkö mukaan?

Orientoidutaan syrjintäteemaan harjoituksella, jossa yksi tai kaksi vapaaehtoista jätetään tiiviin piirin ulkopuolelle. Vapaaehtoiset yrittävät puikahtaa piirin sisäpuolelle ja piirissä seisovat yrittävät estää sen. Keskustellaan lopuksi, tapahtuuko oikeassa elämässä vastaavanlaista kiusaamista. Kuka voi joutua syrjityksi?

Video

Katsotaan video ja tehdään siinä annetut tehtävät. Ennen videon katsomista voidaan tutustua Yufeen.

Lopuksi

Meissä on voimaa

Harjoitus vaatii avaraa tilaa. Oppilaat jaetaan kahteen ryhmään, jotka ensin sopivat, millaisin voima-askelin he siirtyvät rivinä tilan toisesta päädystä toiseen päätyyn. Tarkoituksena on ilmaista askelilla voimaa, jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä. Kun askeleet on harjoiteltu, asetutaan kahteen vastakkaiseen riviin tilan eri päätyihin. Opettaja nimeää, kumpi on ryhmä yksi ja kumpi on ryhmä kaksi. Tehtävänä on astella askel kerrallaan tilan keskelle ja toisen ryhmän jäsenten lomasta toiseen päätyyn. Opettaja lausuu: ”Yksi, kaksi, yksi, kaksi…” jne. merkkinä siitä, kumman ryhmän vuoro on ottaa seuraava askel. Puretaan harjoitus keskustellen heränneistä tunteista ja siitä, millainen kehonkieli ilmaisee voimaa, jämäkkyyttä ja päättäväisyyttä. Miten jämäkällä ilmaisulla voi ehkäistä kiusaamista?

Vinkki: harjoituksen voi myös toteuttaa draaman työtavalla ohitanssi.

Lue lisää: