”Kun toi on selvinny, miksen minäkin voi selvitä”

Blogissaan Elina Mäenpää nostaa esiin vertaistuen keskeisiä hyötyjä, joita havaittiin päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimusohjelmassa.

Toivon herättäminen ja ylläpitäminen on erittäin tärkeää toipumisessa ja kuntoutumisessa. Kukapa haluaisi kuulla toiselta ”ei sulla ole toivoa” – ei varmasti kukaan, ja tuskin kukaan enää jaksaisi sen jälkeen panostaa kuntoutumiseensa. Usein toivon heräämiseen auttaa parhaiten vertaisen esimerkki toipumisen mahdollisuudesta. Vaikka itse olisi luisunut pessimistisiin ajatuksiin, eikä uskoisi tilanteensa parantuvan, voi konkreettinen elävä esimerkki samankaltaisista vaikeuksista selviytymisestä havahduttaa ja auttaa näkemään toivoa. Yksi vertaistyötä tekevä mies kiteytti:

”Ku ne on nähny miten skuugessa mä oon ollu, niin ne tajuu ett jos toi tyyppi pystyy skarppaamaan, niin ehkä mullakin on viel toivoo.”

Olen työparini kanssa A-klinikkasäätiön koordinoimassa MIPA-hankkeessa tutkinut vertaisuuden ja kokemusasiantuntijuuden merkitystä toipumisessa ja kuntoutumisessa mielenterveys- ja päihdejärjestöissä. Vertaistuki perustuu omien kokemusten jakamiseen vertaisten kesken ja se on yksi sosiaalisen tuen muoto. Tiivistän nyt vertaistuen keskeisiä hyötyjä, joita MIPA-hankkeessa haastatelleet vertaiset nostivat toistuvasti esiin.

”Voi olla omana ittenään kaikkine puutteineen”

Monet sairastuneet ovat kokeneet riittämättömyyden tunnetta ja häpeää sairastumisestaan. Vertaisten parissa voitiin kuitenkin kokea hyväksytyksi ja ymmärretyksi tulemista, arvokkuuden kokemuksia omana itsenään. On voimauttavaa, kun saa olla sellainen kuin on eikä tarvitse jatkuvasti pinnistellä ja esittää jotain muuta.  Yhden kuntoutujan sanoin:

Vertaistoiminta antaa työvälineitä käsitellä sitä, ett kukaan meistä ei oo täydellinen ja ett on ihmisiä, jotka ymmärtää, keille voi puhua ja ketkä ei sillä perusteella syrji, voi olla omana ittenään kaikkine puutteineen.”

Vertaistuki hälventää siten syyllisyyttä ja häpeää, jotka valitettavasti vieläkin liittyvät usein mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Emotionaalinen tuki oli siis merkittävää, ja kynnys tuen vastaanottamiseen voi madaltua, kun tuen antajana on vertainen.

”Kun tulee sen oman tuskan kautta, niin on helpompi lähestyä sitä toisen tuskaa, niin asiantuntija ei välttämättä siihen pääse.”

”Tulee ilon tunne ja onnistumisen kokemus”

Vertaistukea kerrottiin tarvittavan ”ihan vaan ihmiselossa selviämiseen” ja joidenkin kohdalla sillä oli ratkaiseva merkitys luottamuksen ja uskon palautumisessa ihmisiin ja elämään. Yksi julkisissa palveluissa pettynyt kiteytti: ”Vertaistoiminta korjaa ne virheet, joita julkinen tekee.”  Oli erityisen palkitsevaa, kun vertaistoiminnassa sai olla avuksi ja tarpeellinen toisille. ”En oo turhaan kokenut” oli tärkeä oivallus. Toistuvasti kuulimme siitä, kuinka palkitsevaa oli nähdä toisen vertaisen tilanteen edistyneen:

”Kun ihminen on tullu huomattavasti parempaan kuntoon, se antaa semmosta hyvää mieltä ja tulee semmonen olo, ett täst on oikeesti hyötyäkin, muillekin kuin mulle itelleni.”

Vertaisuuden ytimessä nähtiin juuri vuorovaikutus ja vastavuoroisuus. Ollaan samaan aikaan antamassa ja saamassa. Kun toimii peilinä muille ihmisille, hyötyy itsekin.

”Ja kyllä siinä se oma toipuminen ku toimii vertaisena, nii se menee harppauksin eteenpäin.”

”Ollaan samassa paatissa”

Paitsi omien kykyjen käyttämisestä hyvään tarkoitukseen, myös yhdessä tekemisestä ja kuulumisesta porukkaan koettiin suurta tyydytystä. Ihminen on luonnostaan yhteisöllinen eläin, sanotaan jo Aristoteleen sanoneen. Yhteenkuuluvuus ja ryhmään kuuluminen ovat jokaiselle tärkeitä ja ulkopuolisuus näkyy aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu. Yksinäisyyden on todettu olevan vakava riski hyvinvoinnille ja terveydelle. Vertaistoiminta lievittää yksinäisyyttä ja sosiaalista eristyneisyyttä. Yksi vertainen kuvasi: ”Ihminen tarvii kuitenkin tuntee kuuluvansa johonkin porukkaan… niin jotenkin tunnen kuuluvani tänne ja oon löytäny hyviä kavereita.” Tai toinen: ”Mä en ookaan yksin kaikkien ajatusten kanssa täs maailmassa. Se on niin mahtava tunne.”

Vertaisilta saa myös tärkeää tiedollista tukea, hyviä neuvoja ja ohjeita, esimerkiksi miten kannattaa edetä palvelujärjestelmässä.

Osallistumista omien voimavarojen mukaan

Vertaisuus voi myös väsyttää. Vastuutehtävät saattavat joskus yhdistyksissä kasautua harvoille. Väsyttäväksi koettiin yleisimmin etenkin altistuminen rankoille tarinoille ja ”muiden murheiden imurointi”, etenkin jos itsellä on raskas elämäntilanne.  On hyvä pysähtyä miettimään, ottaako muiden murheita liikaa kannettavakseen ja miten osaa tunnistaa ja asettaa omia rajoja. Myös järjestöjen työntekijät ja yhteisö voivat auttaa rajojen tunnistamisessa ja ehkäistä uupumusta hyvillä rakenteilla sekä puuttumalla hienovaraisesti tilanteisiin, joissa uupumusta esiintyy. Myös tehtävistä kieltäytyminen ja tauon pitäminen tulisi olla helppoa ja hyväksyttävää, sillä monet myös kertoivat, kuinka heillä on miellyttämishalua ja ”halu olla hyvä ihminen”.  

Joka tapauksessa vertaisuus on ainutkertainen, edullinen ja monelle myös ratkaiseva tekijä toipumisessa. Yksi haastatelluista kuvasi vertaisen tarinan kuulemista ”tajunnanräjäyttäväksi” kokemukseksi. Vertaistoiminnassa ei kuitenkaan tarvitse ylittää omia voimavarojaan vaan voi osallistua jaksamisensa mukaan. Tätä osallistumisen vapaaehtoisuutta haastatelleet arvostivat. Osallistuminen yhteisön toimintaan on siten mahdollista silloinkin, kun oma elämäntilanne on rikkinäinen ja vointi heikompi, erään kuntoutujan sanoin:

”Tää paikka on hyvä, koska tääll sitte saa olla rauhassa just siinä voinnissa missä sil hetkellä on.”  

Elina Mäenpää
Tutkija MIPA-hanke, Kuntoutussäätiö

Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen yhteisen tutkimusohjelman (MIPA-hanke) avulla tuodaan järjestöjen toimintaan osallistuvien ääni kuuluviin. Tarkempaa tietoa hankkeesta löytyy hankkeen sivuilta: www.a-klinikka.fi/mipa

Tutkimus on osa päihde- ja mielenterveysjärjestöjen MIPA-tutkimusohjelmaa. Siinä ovat mukana A-kiltojen liitto ry, Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt ry, Finfami – Uusimaa ry, Irti Huumeista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto ry, Sininauhaliitto ry, Suomen Mielenterveysseura ry, Tukikohta ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Lue lisää