Maahanmuuttajien kriisiavussa ihminen kohdataan ihmisenä

  

MIOS-blogisarjan kolmannessa kirjoituksessa Rauman kriisikeskus Ankkurpaikk’an johtaja Tuija Eskelinen pohtii maahanmuuttoa ja kriisiauttamista.

Millaisia kriisejä maahanmuuttajat kohtaavat?

Kaikki koemme jonkinasteisia kriisejä elämämme aikana. Se on osa ihmisyyttä.

Maahanmuuttajien kriiseihin liittyy kuitenkin erityispiirteitä. Taustalla on usein vaikeita kokemuksia kotimaassa. Pahimmillaan ne voivat olla kidutetuksi tulemista, vankeutta tai surmaamisen näkemistä omien silmien edessä. Oma perhe voi olla hävinnyt. Matka Suomeen eivät usein ole ollut miellyttävä tai helppo, mikä on myös jättänyt jälkensä.

Vieraan kulttuurin kohtaaminen ja se, miten kokee maahan tulemisen, vaikuttaa maahanmuuttajien mielenterveyteen. Kriisien riskiä lisää syrjinnän tai vihapuheen kohteeksi joutuminen.

Kaiken koetun jälkeen osa ihmisistä on vakavasti traumatisoituneita. Taustalta voi löytyä hoitamattomia mielenterveyden häiriöitä. Voi olla, että omassa kulttuurissa niiden olemassaoloa ei hyväksytä, joten ne ovat olleet hoitamattomina pitkään.

Lisäksi monilla maahanmuuton vaiheisiin liittyy paljon epätietoisuutta ja uhkauksia kotimaasta, esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen liittyen. Näitä vahvistaa mahdollinen pelko siitä, ettei saa jäädä Suomeen, tai huoli perheestä, joka ei ole päässyt Suomeen.

Mitä jokainen voi tehdä tukeakseen kriisissä olevaa maahanmuuttajaa?

Tavalliset ihmiset voivat oikeanlaisella kohtaamisella tukea maahanmuuttajaa kriisissä. Hänet on parasta kohdata kuten kuka tahansa – ihminen ihmisenä – vaikka kulttuurierot ja kieli tuovatkin mukanaan omat haasteensa. Tulkin käyttö helpottaa kohtaamista, mutta sekään ei aina ole välttämätöntä.

Mieli tarvitsee lepohetkiä. Kaikki toiminta, mikä auttaa pitämään kiinni arjesta on hyväksi, vaikka se olisi vain oman alueen nähtävyyksiin tutustumista.

Raumalla olemme tehneet paljon metsäkävelyitä. Metsän ja luonnon rauhoittava vaikutus on mahtava. Metsäkävelyllä lähdetään vain yhdessä kävelemään luontoon, haistellaan, maistellaan ja kuunnellaan, avataan kaikki aistit. Myöhemmin monet ovat ottaneet mukaan perheensä tai menneet luontoon itsekseen. Metsäkävelyissä voi olla mukana kuka tahansa, eikä mitään ihmeempiä toimenpiteitä tai paikkoja tarvita. Olemme kuitenkin käyneet läpi luonnossa liikkumisen yleiset säännöt ja toimintatavat.

Luonnossa olemme järjestäneet myös voimapäiviä vapaaehtoisille, koska heillekin kriisiauttaminen on kuormittavaa. Oli hienoa, kun eräs vapaaehtoinen tuli sanomaan tällaisen päivän jälkeen: ”huomaaks sää Tuija kuinka rauhallisii me ollaan.”

Vapaaehtoiset ovat myös ottaneet maahanmuuttajia mukaan alueen tapahtumiin. Näissä yritetään suosia sellaisia, mitkä eivät ole kalliita, niin että raha ei muodostu esteeksi. Näitä kartoittaessa huomaa itsekin, kuinka hienoja juttuja järjestetään. Oman alueen toimintaan osallistuminen vahvistaa myös vapaaehtoisten osallisuutta.

Mikä auttaa maahanmuuttajaa selviämään?

Maahanmuuttajien selviytymisessä on keskeistä, että he pystyvät säilyttämään toivon tunteen ja optimistisen elämänasenteen. Tämä on toki tärkeää kaikille kriisejä kokeneille.

Moni maahanmuuttaja tulee yhteisöllisistä kulttuureista. On tärkeää, että he kokevat kuuluvansa johonkin. Vaikka oma perhe ei olisikaan mukana, heidän mielenterveyttään vahvistaa ja toipumista edesauttaa se, että he pystyvät rakentamaan ympärilleen yhteisön.

Monipuoliset harrastusmahdollisuudet alueella auttavat. Ja tärkeää on pitää itsestään huolta: syödä, nukkua, liikkua ja tavata ystäviä. Näin arki rakentuu ja elämänrytmi löytyy.

Yhteiskuntaan kiinni pääseminen ja sen ymmärtäminen rakentuvat paljolti mielen kautta, joten hyvä mielenterveys on kotoutumisessa tärkeää.

TEKSTI: Tuija Eskelisen haastattelun pohjalta kirjoittanut Johannes Parkkonen.
Kuva: Renata Räty

Tässä blogisarjassa käsitellään maahanmuuttoa ja mielenterveyttä eri näkökulmista MIOS-hankkeen edetessä. Tämä on sarjan kolmas kirjoitus. Seuraava julkaistaan 28.9.

Aiemmat kirjoitukset:

Mielenterveysseurat polkaisevat liikkeelle maahanmuuttajien osallisuuden edistämisen
"TOIVO-ryhmässä parasta on puhuminen toisten kanssa"

Lue lisää:

Kriisikeskus Ankkurpaikk'
Kriisiapua maahanmuuttajille
Arabiankielinen kriisipuhelin

"TOIVO-ryhmässä parasta on puhuminen toisten kanssa"

Yhteystiedot

Johannes Parkkonen
Projektipäällikkö
MIOS-hanke, Mielen hyvinvointia ja osallisuutta monikulttuurisessa Suomessa

+358 400 402 130Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki