Eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta: Psykoterapian siirtämistä sote-alueiden järjestämisvastuulle harkittava

Uutiset

Eduskunnan Mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta näkee sote-uudistuksen mahdollisuutena siirtää psykoterapiapalvelut sote-alueiden järjestämisvastuulla olevan palveluvalikon piiriin. Neuvottelukunta kiinnittää sosiaali- ja terveysministeriön, asian vastuuministerin sekä sote-palveluiden parlamentaarisen työryhmän huomion siihen, että integroimalla psykoterapiapalveluja julkisen terveydenhuollon palveluvalikkoon parannetaan psykoterapiapalvelujen saatavuutta, vähennetään eriarvoisuutta ja saavutetaan merkittävä kustannussäästö.  

Psykoterapian saatavuudessa on suuria ongelmia ja epätasa-arvoa. Mielenterveysongelmista kärsivä ihminen asetetaan myös vaikeaan asemaan, kun hän joutuu itse selvittämään palveluiden tarjoajien kirjavalta kentältä itselle sopiva psykoterapian tarjoaja.

– Nyt sote-uudistuksen yhteydessä kannattaisi selvittää mahdollisuudet psykoterapiapalveluiden siirtämiseksi julkisen järjestämisvastuun piiriin – tunnistaen toki talouden tiukat raamit, sanoo Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.).

Kelan kuntoutuspsykoterapiat kohdentuvat vain aikuisille, joiden opiskelu- tai työkyky on uhattuna, vaikka tarve on suuri myös työelämän ulkopuolella olevilla. Kuntoutuspsykoterapia jakaantuu myös alueellisesti epätasa-arvoisesti: Uudellamaalla Kelan kuntoutuspsykoterapiassa käydään lähes kolme kertaa useammin kuin Lapissa, vaikka THL:n mielenterveysindeksin mukaan arvioituna psykoterapian tarve on suurempi Lapissa.

– On erikoista, että yksi Käypä hoito -suositusten mukainen hoitomuoto ja sen saamisen oikeutus on sidottu ihmisen työkykyyn eli oikeutta terveyteen arvioidaan ihmisen tuottavuuden mukaan. Ihmisten ongelmat monimutkaistuvat ja hoito kallistuu, kun psykoterapiaa ei ole saatavilla riittävän varhain ja riittävän matalalla kynnyksellä. Psykoterapiaan tulisi päästä 28 päivän sisällä, jollei itsehoidosta, vertaistuesta, nettiterapioista tai tukikeskusteluista ole riittävää apua, sanoo kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. 

Psykoterapia on Käypä hoito -suositusten mukainen tutkimusnäyttöön perustuva vaikuttava hoitokeino, jota muista hoitomuodoista poiketen ei ole aikuisille tarjolla julkisissa terveyspalveluissa. Yksilö-, perhe tai ryhmäpsykoterapia on vaikuttava useimpien tavanomaisten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyssä ja hoidossa.

– Mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannukset Suomessa ovat noin 5 miljardia vuodessa. Valtaosa kustannuksista johtuu sairauslomapäivistä ja työkyvyttömyyseläkkeistä. Vain murto-osa kustannuksista (0,7 %) on Kelan kuntoutuspsykoterapiasta, jota saa vuosittain noin 25 000 henkilöä (kustannus 38 miljoona euroa). Tarve on moninkertainen, kertoo Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta.

– Yleisten mielenterveyden häiriöiden hoitoon soveltuvan psykoterapiajakson kokonaiskustannus on keskimäärin 1000 euroa. Kaksi kolmesta käy jakson loppuun, ja heistä noin puolet hyötyy merkittävästi psykoterapiasta. Noin 6 prosenttia hoidettavista siirtyy etuuksista työelämään. Peruspalveluissa saatavilla oleva, riittävän varhain aloitettu psykoterapia siirtäisi arviolta noin 7500 henkilöä etuuksien piiristä työelämään, kertoo Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta. Vuositasolla tämä merkitsee 340 miljoonan kustannussäästöä. Näin psykoterapiaan sijoitettu euro merkitsee noin kolmen euron säästöä.

Psykoterapiaan sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja terveydenhuollon käyttö vähenee.  

– Järjestämällä psykoterapiapalveluja osana julkista terveydenhuoltoa ja lisäämällä niiden saatavuutta syntyy merkittävä, kansantaloudellisesti kannattava terveyshyöty. Muutos lisää psykoterapiapalveluiden integraatiota muihin palveluihin, varmistaisi rahoituksen oikean kohdistumisen, lisää mahdollisuuksia seurata psykoterapian laatua ja hillitsee psykoterapiahintojen kasvua, kertoo Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseurasta.

Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsenet:

  • kansanedustaja Annika Saarikko, pj. (kesk.)
  • kansanedustaja Aila Paloniemi (kesk.)
  • kansanedustaja Juho Eerola (ps.)
  • kansanedustaja Maria Tolppanen (ps.)
  • kansanedustaja Sari Sarkomaa (kok.)
  • kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok.)
  • kansanedustaja Anneli Kiljunen (sd.)
  • kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.)
  • kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr.)
  • kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.)
  • kansanedustaja Li Andersson (vas.)
  • kansanedustaja Aino-Kaisa Pekonen (vas.)
  • kansanedustaja Mikaela Nylander (r.)
  • kansanedustaja Anna-Maja Henriksson (r.)
  • kansanedustaja Päivi Räsänen (kd.)
  • kansanedustaja Sari Tanus (kd.)

Eduskunnan mielenterveyspoliittinen neuvottelukunta

Takaisin

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki