Millainen on sinun tarinasi? maahanmuuttajalapsille

Millainen on sinun tarinasi?

"Millainen on sinun tarinasi?" on juliste ja työväline lapsille maahanmuuton käsittelemiseen. Juliste kertoo sarjakuvamaisessa muodossa yhden tarinan Suomeen muutosta. Millainen on sinun tarinasi –sarjakuvia on kolmenlaisia: värillinen juliste esimerkkitarinalla sekä kaksi itse täydennettävää sarjakuvaa tyhjillä puhekuplilla ja tekstilaatikoilla, toinen mustavalkoisena ja toinen värillisenä. Sarjakuva perustuu maahanmuuton kriisiprosessiin.

Millainen on sinun tarinasi? - tarinallinen työskentely omasta maahanmuutosta

Tavoite: reflektoida omaa maahanmuuton tarinaa esimerkkitarinaan ja laatia omasta maahanmuutosta kertova tarina

Taustaa: Maahanmuuttajista suurin osa selviytyy sopeutumisprosessista hyvin. Joillakuilla prosessi kuitenkin kriisiytyy. Kriisin voi laukaista jokin äkillinen tapahtuma, kuten läheisen kuolema, avioero, vapauden menettäminen tai muu traumaattinen menetys. Tällaisia menetyksiä ovat oman maan ja siellä olevien läheisten menettäminen, autonomian menettäminen kielitaidottomuuden takia ja sosiaalinen häpeä, jossa menetetään oma rooli ja yhteiskunnallinen asema. Jos menetykseen liittyviä tunteita on kielletty pitkään, ne voivat ilmetä hyvinkin voimakkaina ja nostaa puolustusmekanismit käyttöön.

Mieliala ja psyykkinen hyvinvointi vaihtelevat kuherruskuukauden innostuksesta ja helpotuksesta kulttuurisokin aiheuttamaan pettymykseen. Sokkiin reagoiminen vaihtelee: toiset ovat aggressiivisia, toiset alakuloisia, jotkut voivat vaipua jopa apatiaan. Korjaamisvaiheessa käydään läpi menetyksen aiheuttamaa surua. Siitä toipumisen jälkeen elämä voi jatkua normaaleine iloineen ja suruineen. (Haavikko & Bremer 2018)

Maahanmuuttoprosessi voi kriisiytyä niin lapsella kuin aikuisellakin. Kriisiprosessin ymmärtäminen auttaa varhaiskasvatuksen ja koulun henkilökuntaa ymmärtämään lapsen ja kotiväen tunteita, ajattelua ja käytöstä. Kulttuurisokkivaiheessa lapsi voi ihannoida lähtömaata ja kritisoida Suomea voimakkainkin sanakääntein. Psykosomaattiset vaivat, kuten päänsärky ja vatsakivut, voivat olla reaktiota omaan tai vanhempien läpikäymään kulttuurisokkiin. Mielialan tai aktiivisuustason vaihtelu, kuten ärtyneisyys tai passiivisuus, ovat normaalia mielen toimintaa reaktiovaiheessa. Näiden vaivojen läpikäymisen jälkeen päästään prosessissa eteenpäin kohti mielen tasapainoa. (PALOMA 2018)

Työskentelyn vaiheet:

1. Taustatarinaan tutustuminen

Juliste kiinnitetään esille tai heijastetaan videotykillä. Ohjaaja lukee taustatarinan ja osoittaa tarvittaessa tarinan edetessä kyseistä kohtaa sarjakuvasta.

Taustatarina:

  1. ”Miten hiljaista”, Tii ajatteli Suomeen saavuttuaan. Ei vaaraa eikä uhkaa.
  2. ”Leikitäänkö lumisotaa?” Uudet leikit ja kaverit, kivat opettajat, erilaiset tavat ja ruoka… Elämä Suomessa tuntui hämmentävältä mutta hauskalta.
  3. Pikkuhiljaa uutuudenviehätys karisi. Kielen oppiminen tuntui hankalalta, ihmiset vihamielisiltä ja kotiväki onnettomalta. Kotimaa tuntui monin paikoin paremmalta. ”Meillä ruokakin on parempaa”, Tii julisti koulukavereilleen.
  4. Kotona aikuiset vaikuttivat oudon avuttomilta. Pesukone ei käynnistynyt ja leivonnaiset paloivat uunissa. Mikään ei onnistunut. Tunteet olivat pinnassa, itketti ja ärsytti. Kotimaan televisiouutiset pauhasivat olohuoneessa koko illan. Ne tekivät Tiin levottomaksi. Häntä pelotti kotimaahan jääneen mummin ja kavereiden puolesta. Joskus huoli tuntui vatsassa asti.
  5. Äiti lohdutti Tiitä. Tii käpertyi äidin syliin. Hiljalleen, päivien ja viikkojen kuluttua, suru päätti lähteä pois. Olo alkoi helpottaa.
  6. ”Mennään pelaamaan!” Tii huikkasi kavereilleen. Jossakin vaiheessa elämä alkoi tuntua ihan tavalliselta, arjen iloineen ja suruineen. Elämä asettui uomiinsa ja asiat alkoivat rullata.

2. Omaan maahanmuuton tarinaan virittäytyminen

Ohjaaja kertoo: Julisteen tarina kertoi uuteen maahan ja kulttuuriin sopeutumisesta. Monet törmäävät vastoinkäymisiin ennen kuin asiat normalisoituvat. Millainen on sinun maahanmuuton tarinasi?

Apukysymyksiä keskusteluun:

  • Mitkä sarjakuvan vaiheet tunnistat omasta elämästäsi? Entäpä sukulaistesi tai tuttaviesi elämästä?
  • Mikä sinusta tuntui omituiselta heti Suomeen muutettuasi?
  • Mikä sinusta tuntui silloin hauskalta?
  • Mitkä asiat tuottivat pettymyksiä?
  • Mikä auttoi sinua, kun sinua harmitti tai kun sinulla oli levoton olo tai paha mieli? Sohvapöydällä on älypuhelin: millainen merkitys yhteydenpidolla omanmaalaisiin sukulaisiin tai tuttaviin tuossa vaiheessa oli?
  • Millaisia asioita arvostat nyt lähtömaasi kulttuurissa? Millaisia asioita arvostat suomalaisessa kulttuurissa?

3. Oman maahanmuuton tarinan laatiminen

Täydennetään tyhjät sarjakuvat omalla tarinalla: Mikä ihmetytti, mikä oli hauskaa, mikä tuotti pettymyksen, mikä auttoi selviytymään ja mitä haluaa pitää mukana omasta kulttuurista. Jos maahanmuutosta on jo vuosia aikaa, niin sarjakuva voidaan täydentää myös kotiväen kanssa. Puretaan tarinat pienryhmissä tai koko luokan kesken ja ne voidaan haluttaessa kiinnittää luokan seinälle.

 

Vaihtoehtoja:

  • Oma tarina voidaan laatia myös uudeksi kuvasarjaksi, joka piirretään sarjakuvaksi tai kootaan oikeista valokuvista.
  • Oma tarina voidaan koota myös valitsemalla Mielenterveys voimaksi –kuvakorteista eri vaiheita parhaiten kuvaavat kuvat.
  • Oman tarinan voi kirjoittaa ilman kuvia.
Lataa

Yhteystiedot

Riikka Nurmi
Asiantuntijakoordinaattori
Lasten mielenterveyden edistäminen koulussa, Mielenterveyden edistämisen yksikkö

+358 40 678 7392Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki