Miraklessa tapahtuu

Onnellisuuden päivän Onnellisuustankkaamo kauppakeskus Isossa Omenassa 20.3.2015

Mirakle järjestää ammattilaisille ja ikäihmisille tapahtumia eri puolella Suomea. Tälle sivulle on koottu raportteja ja juttuja hankkeen menneistä tapahtumista.

Sivulta löytyvät myös hankkeen toimintakertomukset sekä tiedotteet.


Ensimmäinen Mielellään-seminaari Tampereella veti salin täyteen

Mielellään-seminaarikiertueen ensimmäinen tilaisuus 7.10.2015 keräsi salin täyteen ikääntyneiden mielen hyvinvoinnista ja mielenterveydestä kiinnostuneita ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Tilaisuuden teemoina olivat etsivä vanhustyö, ikäihmiset kehittäjinä ja vapaaehtoisten tukeminen.

FT, psykologi ja psykoterapeutti Marja Saarenheimo puhui mielen hyvinvoinnista ikääntyessä ja sosiologian ja sosiaaligerontologian professori emeritus Jyrki Jyrkämä luennoi hyvistä käytännöistä toimijuutta vahvistamassa. Lisäksi Mielellään-verkostoon kuuluvat Eläkeliitto, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura sekä Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto esittelivät kuudessa eri hankkeessa kehittettyjä työ- ja toimintamalleja.

Tampereen Mielellään-seminaarin ohjelma 7.10.2015

Tampereen Mielellään-seminaarin esitykset


Hyvän mielen kapsäkkipeli

Keskeistä Miraklen kehittämistoiminnassa on ollut se, että mielen hyvinvointia vahvistavat materiaalit ja menetelmät ovat tehty mukailtavaksi kunkin ryhmän tarpeiden mukaan.

Kesällä 2015 Saimme palautetta yhteistyössä Mereo Matinkylän asukkaiden, työntekijöiden ja vapaaehtoistoimijoiden kanssa kehittämästämme Hyvän mielen kapsäkkipelistä.  Kyseessä on palveluasunnoissa asuvien ikäihmisten yhteisöllisyyttä lisäävä malli. Hyvän mielen kapsäkkipeli on saanut uusia tuulia eräässä muistisairaiden ihmisten päivätoimintayksikössä. Saimme luvan julkaista ohjaajan kokemuksen pelin sovelluksesta.

Tervetuloa loistoristeilylle!

"Toimintahetket kestävät meillä tunnin ja kokemukseni mukaan reilu tunti onkin maksimiaika, jonka asiakkaat jaksavat keskittyä toimintaan. Jokainen pelikerta oli erilainen, mutta perusidea on sama.

Soitin Lemmenlaivan tunnusmusiikin, jonka aikana puin kapteenin asun asiakkaiden nähden ylleni. Toivotin risteilymatkustajat tervetulleiksi loistoristeilylle. Maalailin sanoin ylelliset palvelut hanhenmaksapalleroista ja poreammeita nenänrapsuttajan palveluihin asti. Kehuin laivan suuruutta, moderneja laitteita ja turvallisuutta. Näytin maailmankartan ja kyselin mihin kukakin matkustaja halusi mennä. Jokaisessa ryhmässä lähes jokaisella oli heti toive johon haluaisi meidän matkustavan.

Lähdimme matkaan ja kävimme erilaisissa satamissa. Aina saavuttuamme johonkin kyselin risteilymatkustajilta mitä he mahtoivat nähdä esim. Australiassa, Ranskassa, jne. Ryhmä kertoi maan luonnosta, nähtävyyksistä ym, autoin jos mitään vastauksia ei tullut.

Valintoja ja päätöksiä

Käytyämme eri kohteissa “sain” viesti, että tietoliikenneyhteydet oli poikki ja uuden, jossa laiva oli ajanut karille. Kerroin selviytymissäkistä, joka laivalla oli sinetöitynä hätätilanteiden varalle.

Esittelin hiukan tavaroita (varapäre, raappahousut, taskulamppu, huivi, huopa, tulitikut, klassikkoromaani, narua, päiväkirja, vesipullo, aurinkohattu, hääkuva, yhteensä noin 20 tavaraa), josta sitten jokainen sai valita saarelle yhden. Kerroin, että erityinen asiantuntijaraati oli koonnut tarvikkeet. Osa esineistä huvitti ryhmää ja tunnelma oli ajoittain hyvin hilpeä, esimerkiksi kun joku valitsi raappahousut tai hienon huivin. Asiakkaiden oli yllättävän helppo valita tavarat.

Valinnan jälkeen kerroin, että tutkimusmatka tulee olemaan rankka ja kantamukset pitää pitää minimissä (toisinaan kokeilin “lukea” laivan hätäohjeita, joissa neuvottiin miten toimia, sekin toimi hyvin). Ryhmäläiset saivat parin kanssa valita olisiko kumman esineestä enemmän hyötyä. Osa joutui kunnolla neuvottelemaan, koska molemmat pitivät esineestään kiinni. Yllättävän hyvin asiakakat saivat sovittua kumman esine olisi hyödyllisempi autiolla saarella.

Liikuntaa leikin varjolla

Katselin ryhmää tarkkaavaisesti ja kerroin, että tutkimusmatka voi olla rankka ja luksusristeilijät hienoine iltapukuineen ja frakkeineen eivät varmasti ole tottuneet eräretkeilyyn. Keräsimme voimaa ja rohkeutta hengitysharjoituksilla ja lyhyellä humoristisella jumpalla (mm. nyrkkeilyliikkeellä kerätiin rohkeutta). Pääsääntöisesti ryhmäläiset lähtivät loistavasti mukaan jumppaankin.

Lähdimme yksissä tuumin äänekkäästi marssimaan viidakkoon. Marssi oli merkki työparilleni tulla esille alkuasukkaaksi pukeutuneena. Olin kauhistuvinaan “alkuasukasta” ja kyselin ryhmäläisiltä kuinka meidän tulisi outoa vierasta tervehtiä, kuinka suhtautua ym. Joka ryhmässä tuli erilaisia neuvoja. Hän tarjosi meille siniseksi värjättyä juomaa ja kangasnyytistä syötävää (karkkia). Tunnelma oli hilpeän yllättynyt, kun “alkuasukas” saapui maalattuna ja vierasta kieltä mongertaen. Etsimme yhteistä kieltä / yhteisymmärrystä laulamalla alkuasukkaalle, joka alkoi tanssia laulun tahdissa ottaen ryhmäläisiä vuorotellen käsistä. Laulut sai ryhmä itse keksiä, jos sanoja ei osattu/muistettu hyräiltiin osa laulusta. Joka ryhmässä muutamat keksivät lauluja.

Lopuksi olin kapteenin ominaisuudessa näkevinäni laivan, jolle huiskuteltiin ja huudettiin. Laiva huomasi meidät ja olimme pelastuneet. Äänestimme vielä siitä mitä tekisimme “alkuasukkaalle”. Poikkeuksetta joka ryhmän enemmistö äänesti “alkuasukkaan” mukaan ottamisesta. Pääsimme taas turvallisesti kellimään porealtaaseen ym. ja saavuimme takaisin kotisatamaan.

Takaisin kotisatamassa

Lemmenlaivamusiikin soidessa uudelleen riisuin kapteenin asun ja kerroin, että olemme nyt kaikki taas palanneet päivätoimintaan ym. ja kiitin osallistumisesta.

Tunnelmat päiväkahvilla tuokion jälkeen olivat vielä hilpeän keveät. Minusta tuokio sinällään jo tuntui aktivoivan, herättelevän ja osallistavan ikääntyneitä ryhmäläisiä. Muutaman ryhmän kanssa lauloimme vielä varsinaisen tuokion jälkeen muutaman laulun, jotta kaikki varmasti siirtyivät risteilyltä takaisin päivätoimintaan. "

Miraklessa palaute ja kertomus toiminnan soveltamisesta otettiin vastaan suurella ilolla. Yksi mahtavista asioita kehittämistyössä on se, kun ideaoihin lisätään mukaan omia oivalluksia ja tehdään uusia rohkeita sovelluksia sekä asiakastarvelähtöistä toteutusta.  Kiitos vielä ohjaajalle tämän tarinan kertomisesta. Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen on innostavaa ja inspiroivaa!


Vanhustyö 2015 ja mielen voimavarat

Voimavaralähtöinen ajattelu näkyi tämän vuoden Vanhustyö -messujen ohjelmassa. Finlandiatalossa 10.2.2015 järjestettyyn näyttely- ja koulutustapahtumaan kokoontui noin 1350 ikäihmisten parissa työskentelevää ihmistä.

Mirakle -hankkeen projektipäällikkö Maria Viljasen puheenvuoro Mielen hyvinvoinnin tikapuut ikääntyneille veti paikalle yli 200 kuulijaa. Suomen Mielenterveysseuran viisivuotisen hankkeen tavoitteena on edistää ikäihmisten mielenterveyttä voimavaralähtöisesti. Samanaikaisesti luennoinut Anna Pylkkänen (ProudAge) puhui niin ikään ikääntyvien omien voimavarojen vaikutyksestä elämänlaatuun.

Mielenterveyden edistäminen ei ole vain ongelmien ennaltaehkäisemistä, vaan ennemminkin yleistä terveyden edistämistä. Ikääntyessään ihmiset ovat yksilöllisimmillään, ja näin myös voimavaroja voi ammentaa vaihtelevista lähteistä.

Monet terveyttä edistävät asiat, kuten ruoka, liikunta ja lepo edistävät myös mielen hyvinvointia. Jos eläkeläisiltä itseltään kysytään, mielen hyvinvointiin vaikuttavat myös perhe ja ystävät, myönteinen elämänasenne, aktiivisuus, itsenäisyys ja toimintakyvyn säilyminen. Huumori ja ilo ovat hyvin tärkeitä.

Olennaista terveelliseen elämään ja hyvään arkeen liittyvissä asioissa on se, että ihmiset voisivat toteuttaa niitä omien mieltymystensä mukaan. Jos terveyttä edistävästä ruoasta, liikunnasta tai vaikkapa kuorolaulusta ei nauti, sen terveysvaikutukset jäävät vähäisemmiksi.

Itsensä näköisen elämän elämisellä on siis vaikutuksia niin terveyteen kuin elämänlaatuun iästä riippumatta. Silti ikäihmisistä on edelleen stereotyyppisiä kuvia. Anna Pylkkänen nosti esimerkiksi yleisesti tavoittelemisen arvoisena asiana nähdyn arvokkaan vanhuuden. Ikäihmisiltä itseltään kysyttäessä vanhuuden luonnehdinnat vaihtelevat laidasta laitaan: rauhallinen, iloinen, vapaa, radikaali tai jotain ihan muuta.

– Käyttämillämme sanoilla on merkitystä ikäihmisten elämään. Tiettyjen linssien läpi katsominen luo rajoittavia rooliodotuksia, Pylkkänen korostaa.

Viljanen taas korosti, ettei ikäihmisiä tarvitse suojella haasteilta. Aikuisen psyykkinen kehittyminen jatkuu ja kaiken ikäiset voivat oppia uutta. Esteettömyyden ei pitäisi tarkoittaa suojelemista elämältä ja riskeiltä. – Ihmisten kokemus osallisuudesta on hyvin tärkeää mielenterveyden kannalta, totesi myös Viljanen. Myös Pylkkänen puhui ylisuojelun tarpeesta esimerkiksi hoivakotien puitteissa. – Jos asukkailta itseltään kysyttäisiin, he sanoisivat kykenevänsä osallistumaan enemmän hoivakodin arkeen. He haluaisivat tehdä itselleen mieluisia asioita ja elää oman näköistä arkea myös hoivakodin puitteissa.

– Vaikka fyysinen toimintakyky on heikko, pitää ihmisen voida päättää omaan elämäänsä liittyvistä asioista. Ainakin niistä pitää kysyä, myös ikäihmisiltä. Ihmisten itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa aina, painottaa Viljanen.

Mielen hyvinvointiin voi siis vaikuttaa monin tavoin itse, mutta siihen vaikuttavat myös muun muassa yhteiskunnalliset olosuhteet, riittävä toimeentulo sekä saavutettavat palvelut. Yhteiskunnan oikeudenmukaisuus, vaikuttamismahdollisuudet ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen tukevat mielenterveyttä.


Hyvällä mielellä Kajaanissa

8.10.2014 järjestettiin Kajaanissa Vanhustenviikon tapahtuma yhteistyössä Kajaanin vanhusneuvoston, Kajaanin Mielenterveysseura KaMin sekä TunneMieli -hankkeen kanssa. Lue tapahtuman tunnelmista: Hyvää mieltä salin täydeltä Kajaanissa


Hyvän mielen metsästys - elämäntarkoitus?

2.10.2014 järjestettiin Jyväskylän vapaaehtoistoimijoille suunnattu Vanhustenviikon tapahtuma yhteistyössä Eläkeliiton, GeroCenterin, Suomen Punaisen Ristin sekä Jyväskylän seurakunnan kanssa. Lue tapahtuman tunnelmista: Hyvän mielen metsästys - elämän tarkoitus?

 


Sanapilvi on koottu Tampereen Hyvä ikä -messuilla 25.-26.2014 kerätyistä vastauksista kysymykseen "Mikä tuo sinulle hyvää mieltä?"

Kuvan sanapilvi on koottu Mielellään -verkoston Tampereella Hyvä ikä -messuilla 25.-26.9.2014 messuvierailta keräämistä vastauksista kysymykseen "Mikä tuo sinulle hyvää mieltä?"


Toimintakertomukset

Mirakle 2014

Mirakle 2013

MIrakle 2012


Tiedotteita

1/2012

1/2013

1/2014