3. Menetelmien arviointiprosessi

3.1. Arviointiprosessin toimijat ja sisältö

Menetelmien arviointiprosessia rakennettaessa on haettu mallia sekä pohjoismaisista että kansallisista käytännöistä, joita pyritään soveltamaan Kasvun tuki -toimintaympäristöön soveltuvin osin. Alkuvaiheessa, soveltuvia käytäntöjä haettaessa pyritään mahdollisimman ”kevyeeseen” ja läpinäkyvään arviointimalliin. Arvioinnin ydintyöryhmän muodostavat Kasvun tuki -hankkeen projektikoordinaattori sekä asiantuntijoista koostuva asiantuntijapaneeli, ns. tieteellinen neuvosto.

Tieteellisen neuvoston rooli on tukea Kasvun tuki projektikoordinaattoria varhaisen tuen menetelmien arviointikriteeristön kehittämisessä. Tieteellinen neuvosto tekee kokonaisarvion ja päätöksen eri menetelmien luokituksesta projektikoordinaattorin esityksen pohjalta. Neuvosto koostuu korkean tason asiantuntijoista mm. psykologian, psykiatrian sekä kasvatustieteen alueilta (Eeva Aronen, HY; Ilse Julkunen, HY; Mirjam Kalland, HY; Jorma Komulainen, Duodecim; Marjukka Mäkelä, THL; Raija-Leena Punamäki, TaY; Nina Sajaniemi, HY; ja Christina Salmivalli TuY; Päivi Santalahti, THL; Kristian Wahlbeck, SMS).

Kasvun tuki  – tietolähteelle on myös perustettu seurantaryhmä. Seurantaryhmä pyrkii myös tukemaan tietolähteen yhteensovittamista muiden varhaisen tuen ja tutkimusnäyttöön perustuvien palvelujen kehittämistoimien kanssa, sekä vastata suomalaisen mallin etenemisen seurannasta, arvioinnista ja implementoinnin suunnittelusta. Seurantaryhmässä ovat mukana keskeiset kansalliset toimijat, kuten Innokylä, Kuntaliitto ja THL sekä kolme kuntaa (Hämeenlinna, Oulu ja Imatra) jonka toiminnan puitteissa ajan myötä on mahdollista pilotoida tehokkaiden menetelmien implementointia.  Hankkeen alkuvaiheen rahoittajat, eli Suomen Mielenterveysseura (SMS), Lastensuojelun Keskusliito (LSKL) ja Onni & Helmi Karttusen säätiö (OHK) sekä ITLA muodostavat hankkeen ohjausryhmän, joka pyrkii takaamaan hankkeen toimintaedellytykset. Hanke on osa ITLAn ”Lapset, nuoret, perheet satavuotiaassa Suomessa hanketta, joka toimintansa puitteissa kokoaa konkreettisia työvälineitä lasten kasvun tueksi ns. työkalupakiksi. 

3.2. Arviointiprosessi vaiheet

Menetelmätiedon kokoaminen

Arviointiprosessi aloitetaan keräämällä menetelmästä tietoa, jonka pohjalta arvioidaan menetelmää tutkimusnäytön, vaikuttavuuden ja käyttökelpoisuuden näkökulmista. Menetelmään liittyvä tieto (dokumentaatio) voi olla monessa eri muodossa, mutta sen tulisi olla myös työmenetelmän käyttäjien saatavissa. Tieto voi koostua esim. työmenetelmän manuaalista, siihen liittyvistä raporteista tai (tieteellinen) artikkeleista. Tietoa pyritään hakemaan myös aiheeseen liittyvistä tietokannoista. Tavoitteena on mahdollisimman tarkka, asianmukainen ja objektiivinen arvio. Suomalaisessa mallissa menetelmätiedon kokoaa Kasvun tuki projektikoordinaattori.

Arvioitsijat

Suomalaisessa mallissa arvioitsijoina toimii asiantuntijapaneeli, ns. tieteellinen neuvosto, jotka edustavat laaja-alaisesti lasten ja perheiden tukemiseen läheisesti liittyviä tieteenaloja. Arviointityössä painotetaan objektiivisuutta ja puolueettomuutta. Arvioitsijana ei näin ollen voi toimia henkilö, joka on esim. ollut mukana menetelmän kehittämisessä, levittämisessä tai kouluttamisessa, tai henkilö, joka edustaa kilpailevaa menetelmää. Sen sijaan on suotavaa, että arvioitsijalla on tietoa ja kokemusta menetelmistä ja niiden taustoista. Sisällöllisen asiantuntemuksen lisäksi on tärkeää, että joku arvioitsijoista edustaa vankkaa psykometriikan osaamista/tuntemusta.

Arviointitilanne/Arviointipaneeli/Arviointikokous

Asiantuntijapaneelin arviointityön pohjana toimivat projektikoordinaattorin esittelemä tiivistelmä menetelmästä ja ehdotus näytön asteesta. Tiivistelmä koostuu kirjallisesta tiivistelmä sekä yhteenvetoasteikosta, johon on koottu yhteen ehdotus menetelmän luokaksi perustuen tutkimusnäytön, vaikuttavuuden ja käyttökelpoisuuteen. Konsensukseen tähtäävä työryhmätyöskentely em. kirjallisine työkaluineen takaavat sen, että arvioitsijat kiinnittävät yhdenmukaisesti huomiota samoihin näytön, vaikuttavuuden ja käyttökelpoisuuden kriteereihin. Lisäksi työryhmän työskentelyä määrittää objektiivisuus ja puolueettomuus. Arvioinnin lopuksi summataan menetelmän vahvuudet ja heikkoudet huomioiden erityisesti menetelmän toimivuutta käytännössä, jonka lisäksi asiantuntijapaneeli voi myös tehdä parannusehdotuksia.

Arvioinnin/Arviointitulosten jatkotyöstäminen

Kun asiantuntijapaneeli on käynyt läpi arvioitavan materiaalin, niin Kasvun tuki toimitus tekee arvioista yhteenvetoluonnoksen. Yhteenvetoluonnos luokituksineen lähetetään tarkastettavaksi ja kommentoitavaksi menetelmän edustajalle sekä seurantaryhmälle, mikä antaa mahdollisuuden vielä korjata arvioinnin mahdollisia virheellisyyksiä. Kasvun tuki toimitus työstää menetelmäyhteenvedon luokituksineen lopulliseen muotoonsa huomioiden arvioitsijoiden, mahdollisesti menetelmän edustajan kommentit.

Luokituksen laatiminen

Näyttöön perustuvien eri menetelmien arvioinnin ja luokitusten tarkoituksena on tukea ammattilaisten päätöksentekoa asiakastyössä. Luokitukset ovat asiantuntijoiden laatimia, tieteellisiin tutkimuksiin perustuvia kannanottoja (suosituksia) erilaisten menetelmien käyttökelpoisuudesta ja vaikuttavuudesta asiakastyössä.  Luokituksen tavoitteena on, että asiakkaalle löytyy oikein kohdennettu ja vaikuttava menetelmä, joka on valittu yhteistyössä asiakkaan kanssa, häntä kuullen ja informoiden. Luokitusta voidaan pitää asiantuntijoille suunnattuna, konkreettisena, näyttöön perustuvana työväline.


  1. Oikean menetelmän löytäminen ja valitseminen - Mikä, miksi ja kenelle?
  2. Menetelmien arviointi
  3. Menetelmien arviointiprosessi
  4. Vanhemmuutta tukevien menetelmien kokoaminen
  5. Vanhemmuutta tukevien menetelmien arvioinnin käynnistäminen
    Lähteet