Joukkuehenki ja yhdessäolo

Ryhmäytyminen

Joukkueurheilu vaatii joukkueen sisäistä toimivuutta. Jotta urheilijoista muodostuisi tiivis, toisiaan kannustava ja yhtä köyttä vetävä ryhmä, tarvitaan ryhmäyttämistä. Ryhmäyttäminen on turvallisen ilmapiirin luomista. Jokainen joukkue on aina erilainen ja siksi ryhmäyttämistä tarvitaan erityisesti heti joukkueen perustamisen jälkeen, mutta sillä on myös tärkeä pysyvä rooli joukkuehengen ylläpidossa. Ryhmäyttämismenetelmät ovat tärkeitä myös silloin, kun joukkueessa sovitellaan ristiriitatilanteita tai ryhmän kokoonpanoon tulee muutoksia. Jokaisen joukkueen jäsenen tulisi saada kokemus nähdyksi ja kuulluksi tulemisesta, hyväksyntä ja kokemus siitä, että on löytänyt joukkueessa oman paikkansa. Joukkueeksi muodostuminen on matka, jonka vaiheita valmentajan on tärkeää vahvistaa. Ryhmäytymistä ja turvallista ilmapiiriä voi rakentaa esimerkiksi erilaisten toiminnallisten tuntemus- ja luottamusharjoitteiden avulla.

Joukkuehenki – tunne yhteisöllisyydestä

Onnistuessaan hyvä joukkuehenki tuo nuorelle mukanaan tunteen yhdessä kokemisesta ja ilosta sekä mahdollisuuden nauraa ja surra yhdessä. Se avaa ovia elinikäisten ystävyyssuhteiden muodostumiselle ja ikimuistoisille kokemuksille ja elämyksille. Sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä lapsen ja nuoren hyvän mielen tukitekijöitä. Jokainen tarvitsee lähelleen toista ihmistä ja onni löytyy useimmiten ystävyydestä ja siitä, että tuntee olevansa hyväksytty ja kuuluvansa johonkin yhteisöön. Joukkueurheilu on parhaimmillaan paikka, jossa voi olla oma itsensä, näyttää tunteitaan ja ilmaista ajatuksiaan sekä turvallisesti tehdä virheitä, epäonnistua ja yrittää uudelleen. Yhdessä selviytyminen yhteisistä haasteista, eteen tulevista kolhuista ja vaikeiden ja kipeidenkin asioiden jakaminen lujittavat sidettä joukkueen jäsenten välillä.

Valmentaja luo toiminnallaan mahdollisuudet joukkuehengelle ja sille, millainen siitä muodostuu. Valmentaja on joukkueen toimintakulttuurin ja hyvän hengen syntymisen esimerkki. Missään ryhmässä ei voi välttyä konflikteilta, ristiriitatilanteita tulee vastaan. Tärkeää on pohtia reagoiko ja puuttuuko valmentajana tällaisiin tilanteisiin, miten, kuinka nopeasti ja millaisin keinoin. Lisäksi on hyvä miettiä, ottaako valmentajana puheeksi vaikeitakin asioita joukkueen kanssa ja millaisella tyylillä, esimerkiksi rakentavasti, arvostellen tai ratkaisut tietäen. Nämä ja se millaisella sävyllä joukkueelleen puhuu asioista; syyttävästi, kannustavasti, latistavasti vai ”me pystymme siihen” -hengessä, vaikuttavat kaikki joukkueen sisäiseen käyttäytymiseen, kannustamiseen sekä itseluottamukseen.

Ihminen oppii vuorovaikutustaitojen perustan lapsuuden kodissaan ja muissa varhaisissa kasvuympäristöissä. Joukkueurheilun toimintaympäristö luo erinomaisen mahdollisuuden nuorelle vuorovaikutustaitojen vahvistumiseen. Oppiminen, keskustelut, yhteiset haasteet ja tavoitteet sekä yhteinen päämäärä rohkaisevat urheilijoita jakamaan omia ajatuksiaan ja näkökulmia, jos valmentaja luo niille tilaa ja aktiivisesti ohjaa nuoria harjoittelemaan näitä taitoja sekä tiedostaa itse, että toimii mallina omille urheilijoilleen. Urheilijan sen hetkinen mieliala, itsetunto ja asenteet vaikuttavat vuorovaikutuksen laatuun. Temperamentti, eli luontainen reagoimistyyli, on myös yksi vuorovaikutuksen merkittävä osallinen. Ihminen ei toimi aina samalla tapaa vuorovaikutuksessa, vaan myös jokainen tilanne ja siinä mukana olevat ihmiset määrittävät vuorovaikutustapahtuman kulkua.

Millaiset vuorovaikutustaidot ovat omia vahvuuksiasi valmentajana? Mitkä taidot ovat mielestäsi tärkeimpiä? Mitkä ovat valmentamisen kannalta välttämättömiä?

Seuraatko joukkueesi vuorovaikutusta? Millaisia rooleja joukkueen sisällä on?
Lisää tietoa ja harjoituksia ryhmäyttämisestä ja ryhmän rooleista löydät esimerkiksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton oppaista www.mll.fi/kasvattajille/ryhmayttaminen/

Valmentaja: Ryhmän säännöt

Kootkaa yhdessä keskustellen joukkueellenne säännöt. Käykää säännöt yksitellen läpi: miksi me haluamme tämän säännön ja mitä siinä on tärkeää muistaa ja miksi, ja pitäkää niistä kiinni! Näytä itse esimerkkiä ja mallia.

Esimerkkejä säännöiksi:

  • Kaikki ajoissa paikalla.
  • Keräännytään yhteen ennen harjoituksen aloittamista.
  • Kunnioitan toista pelaajaa, valmentajaa ja joukkueen jäseniä.
  • Teemme töitä yhdessä yhteisten tavoitteiden eteen. Joukkuetoveri ystävänä ja kumppanina, ei vihollisena ja kilpailijana.
  •  Ennen harjoitusten loppumista keräännytään vielä yhteen ja kootaan treeni lyhyesti. Jokainen saa sanoa onnistumisen omasta treenistä. (Tämä voi edesauttaa myönteisen kokemuksen ja tunteen jäämistä harjoituksista, vaikka joku yksittäinen tilanne aikaisemmin olisikin harmittanut.)

Ristiriitatilanteet – kiusaaminen ja syrjintä

Kiusaaminen ja syrjintä ovat ilmiöitä, jotka on tärkeä tiedostaa myös urheilujoukkueessa. Satunnainen kiusoittelu tai tilannekohtaiset erimielisyydet eivät ole sinällään kiusaamista. Jotta voidaan puhua kiusaamisen käsitteen toteutumisesta, toiminnan tulee olla toistuvaa, tarkoituksenmukaista ja kohdistua useita kertoja samaan henkilöön. Usein kiusattu henkilö saattaa olla ulkoisesti jollain tapaa erilainen tai temperamentiltaan ujo ja arka. Kiusaaminen voi olla fyysistä tai sanallista, esimerkiksi harjoituksissa potkimista nilkkoihin tai pukuhuoneessa huutelua.  Kiusaaminen voi olla myös epäsuoraa, jossa vaikuttamalla ja manipuloimalla muita ihmisiä yritetään sysätä kiusattu ryhmän ulkopuolelle ja levitetään perättömiä huhuja kiusatusta henkilöstä. Fyysinen ja sanallinen kiusaaminen ovat valmentajan helpoimmin havaittavissa. Epäsuoran kiusaamisen havaitseminen vaatii valmentajalta urheilijoidensa tuntemista, läsnäoloa ja tarkkaa kuulostelua pelikentän ulkopuolellakin. Kännykkä- ja nettikiusaaminen ovat kiusaamisen uusia muotoja, jotka ovat erityisen julmia ja vaarallisia siitä syystä, että kiusaaja kykenee tekemään tätä usein nimettömästi, suhteellisen pienellä vaivalla ja kiinnijäämisen riskillä. Uhri ei voi kokea olevansa turvassa ja suojassa missään, edes omassa kodissaan. Kiusaaminen on vakava asia ja ennustaa myöhempiä ongelmia sekä kiusaajalle, että uhrille. Varhainen puuttuminen on tärkeää, jotta ongelmat eivät pääsisi paisumaan liian suureksi kehäksi.

Miten tunnistaa kiusaaminen? 

Kiusaamisen tunnistaminen on haastavaa, mutta nuoressa ilmenevä äkillinen käyttäytymisen muutos suhteessa aiempaan on yleensä aina merkki jostakin hälyttävästä, mikä pitää tutkia. Kiusaaminen voi olla tällaisen käytöksen taustalla. Myös lisääntynyt poissaolo harjoituksista voi olla merkki siitä, että jokin sosiaalinen tekijä joukkueessa ahdistaa ja tästä syystä sen kohtaamista vältellään.

Valmentaja:

  1. Jos epäilet, että joukkueessasi esiintyy kiusaamista, tartu tilanteeseen ja puutu siihen heti. Kiusaaminen on kiellettyä. Se on kokijalleen erittäin vahingollista ja haavoittavaa.
  2. Juttele asianosaisten urheilijoiden ja koko joukkueen kanssa tilanteesta. Muista, että kiusaamisen myöntäminen saattaa olla tekijälle vaikeaa ja hän saattaa kiistää epäilyn, vaikka tosiasia olisikin toisin.
  3. Ole yhteydessä urheilijan vanhempiin ja muihin mahdollisiin turvaverkon jäseniin. Miettikää yhdessä ratkaisukeinoja kiusaamisen loppumiseksi.
  4. Muista turvallisen ryhmän merkitys. Tue joukkueen ryhmäytymistä niin treeneissä kuin peleissä. Käytä apunasi hyviä ryhmäyttäviä toiminnallisia harjoituksia esimerkiksi treenin alussa ja lopussa.
  5. Muista myös oma rajallisuus valmentajana ja ole armollinen itseäsi kohtaan - et mitenkään voi huomata ja ennaltaehkäistä kaikkea. Ota rohkeasti yhteyttä muihin henkilöihin ja tilanteen vaatiessa pyydä joltain ammattilaiselta konsultaatiota ja vinkkejä selvitä vastaan tulevista tilanteista.

Harjoitukset

Kierrä kolmesti

Harjoituksen tavoitteena on lämmitellä ja vapauttaa ilmapiiriä. Seistään piirissä. Jokainen valitsee mielessään yhden ryhmän jäsenen. Valmentajan merkistä kaikki kiertävät valitsemansa henkilön kolme kertaa ympäri ja palaavat takaisin omalle paikalle.

Raketti ja suoja

Harjoitus sopii hyvin vaikka treenien alkuun vapauttamaan ilmapiiriä ja vahvistamaan ryhmähenkeä. Seisotaan piirissä.

Vaihe 1: Jokainen valitsee salaa mielessään yhden ryhmän jäsenen raketikseen. Valmentajan merkistä liikutaan tilassa niin, että pysytellään mahdollisimman kaukana raketista. Liike ei lakkaa harjoituksen aikana. Raketti räjähtää ja leikki päättyy, kun valmentaja on laskenut kymmenestä nollaan.

Vaihe 2: Jokainen valitsee rakettinsa lisäksi myös suojan, eli henkilön, jonka tulee kaiken aikaa sijaita itsen ja raketin välissä. Raketti räjähtää ja leikki päättyy, kun valmentaja on laskenut ääneen kymmenestä nollaan.

Estä istumaan pääsy

Harjoitus tukee joukkueen ryhmäytymistä ja joukkuehengen vahvistumista. Otetaan kullekin osallistujalle tuoli ja asetetaan tuolit sikin sokin tilaan. Kaikki muut istuvat tuoleille paitsi valmentaja. Valmentaja pyrkii kohti tilan toisella puolella olevaa tyhjää tuolia kävelemällä rauhallisesti tai liu’uttamalla jalkapohjia lattiaa pitkin. Istumassa olevat nuoret pyrkivät estämään valmentajan pääsyn tuolille istumalla siihen. Ei koskettamista, eteen menemistä tai muuten vahingoittamista. Estäminen tapahtuu ainoastaan menemällä tyhjään tuoliin. Valmentaja siis pyrkii aina vapaalle paikalle ja nuoret yrittävät ehtiä istumaan paikalle ennen häntä. Jos urheilijan takapuoli nousee omasta tuolista edes vähän, on noustava ylös ja pyrittävä tyhjälle tuolille istumatta samalle tuolille takaisin. Tuolien sijaan voi käyttää erilaisia liikuntavälineitä, kuten voimisteluvanteita tai maahan voidaan piirtää ympyrät istumapaikoiksi.

Mielikuvamatka

Harjoitus rauhoittaa ja auttaa keskittymisessä sekä poistaa jännitystä. Se kasvattaa urheilijoiden luottamusta omiin taitoihin ja taktiikkaan. Harjoituksen voi toteuttaa esimerkiksi ennen peliä tai tulevaa turnausta.

Urheilijat asettautuvat mukavaan asentoon lattialle tai tuolille niin, että keho on rentona. Joukkue voidaan laittaa myös esimerkiksi makaamaan yhteishenkeä nostattavaan ketjuasetelmaan. Ensimmäinen urheilija selinmakuulle ja seuraava urheilija selinmakuulle niin, että hänen päänsä lepää ensimmäisen mahan päällä. Viistoon tulevaa ketjua jatketaan niin, että jokainen asettautuu aina edeltävän mahan päälle, edellinen urheilija toimii ikään kuin tyynynä seuraavalle. Jokainen sulkee silmänsä ja keskittyy kuuntelemaan valmentajan lausumaa mielikuvamatkaa. Vaihtoehtoisesti mielikuvamatkan voi lausua myös joukkueen kapteeni.

Tunnista oma hengityksesi kuuntelemalla sitä.
Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Tunne kuinka vatsa nousee ja laskee.
Ajattele nyt kuinka saavut peliin/kilpailuun/turnaukseen. Olosi on rauhallinen, mutta odottava.
Valmistaudut pukuhuoneessa yhdessä muun joukkueen kanssa. Kannustamme toisiamme ja tunnelma on rento ja energinen.
Juokset kentälle yhdessä muiden joukkuetovereidesi kanssa. Näet ympärilläsi hurraavan yleisön, josta saat lisäenergiaa itsellesi.
Tunnet olevasi parhaimmillasi. Sinä pystyt tähän. Me pystymme tähän.
Peli sujuu loistavasti. Koko joukkue loistaa.
Syntyy maaleja. Yleisö taputtaa.
Voitamme pelin. Tunne on mahtava.
Me teimme sen. Onnistuimme.
Olosi on vahva ja itseluottamuksesi korkealla.
Tästä on hyvä jatkaa seuraavaan peliin.
Nyt voit tulla takaisin tähän hetkeen ja paikkaan. Tunnet itsesi rentoutuneeksi ja energiseksi.
Voit venytellä käsiäsi ja jalkojasi.
Avaa lopuksi silmäsi.

Kuvakorttityöskentely

Tässä harjoituksessa voi käyttää esimerkiksi Mielenterveys voimaksi -kuvakortteja (http://www.mielenterveysseura.fi/fi/julisteet-ja-kortit/mielenterveys-voimaksi-kuvakortit) tai mitä tahansa kuvia, joista välittyy erilaisia tunnelmia ja tilanteita. Jokainen valitsee kortin, joka kuvaa hänen mielestään joukkueen tämän hetkistä tunnelmaa. Urheilijat jaetaan pienryhmiin. Ryhmissä jokainen esittelee oman korttinsa. Tämän jälkeen ryhmä valitsee korteista yhden ja esittelee muille ryhmille. Lopuksi voidaan vielä koko porukalla keskustella ja valita jäljellä olevista korteista yksi kortti, joka kuvaa tämänhetkistä joukkuehenkeä parhaiten.

Luottamus

Harjoitus lisää luottamusta joukkuetovereihin ja kehittää vastuunkantamista toisesta. Harjoitus voidaan toteuttaa pelikentällä, sisätiloissa tai esimerkiksi metsässä. Halutessaan voi rakentaa valmiin reitin, jota pitkin kuljetaan tai vaihtoehtoisesti liikkua tilassa vapaasti.

Toimitaan pareittain. Toisen silmät sidotaan, jolloin hänestä tulee kuljetettava. Toinen parista ohjaa kuljetettavaa reitin läpi tai vapaasti tilassa kuljettaen tätä käsistä. Tehtävän voi tehdä myös ääneti. Kuljettamisen jälkeen vaihdetaan paria. Sovelluksena parin valinta voidaan tehdä vasta silmien sitomisen jälkeen, jolloin sokeana olevien on vain luotettava siihen, että kuka tahansa joukkueen jäsenistä tuleekin häntä kuljettamaan, liikkuminen on turvallista.

Harjoituksen jälkeen on hyvä keskustella urheilijoiden kanssa: millaisia tunteita harjoitus herätti? miltä tuntui olla sokeana? miltä tuntui antaa vastuu omasta selviytymisestä kokonaan toiselle? miltä tuntui olla kuljettajana?

Tiimityötä

Harjoitus kannustaa yhdessä tekemiseen ja osallistaa nuoria itsensä ja joukkueen kehittämisessä. Tämä tehtävä sopii joukkueelle esimerkiksi pelin jälkeen seuraaviin harjoituksiin. Urheilijat jaetaan pienryhmiin. Ryhmissä pohditaan ja analysoidaan viimeisintä peliä. Missä onnistuttiin ja mitä olisi voinut tehdä toisin? Jokainen ryhmä suunnittelee yhdessä yhden harjoituksen, jolla kehitetään omaa peliä. Jokainen ryhmä vetää harjoituksensa tulevissa treeneissä myöhemmin.

Salainen hyväntekijä

Tämä harjoitus sopii hyvin esimerkiksi joukkuekapteenin toteutettavaksi. Tarkoituksena on tuottaa hyvää mieltä toiselle joukkuetoverille ennalta sovitun ajan aikana. Joukkueen kapteeni voi valita jokaiselle urheilijalle oman salaisen hyväntekijän, jota ei paljasteta. Vain hyväntekijä itse tietää kenelle hänen tulee tuottaa sovitun ajan aikana hyvää mieltä. Joukkuekapteeni voi antaa esimerkiksi tehtäväksi kannustaa toista jollain tapaa kahdella ensimmäisellä viikolla ja auttaa salaista hyvän kohdetta jotenkin harjoitusten aikana kahdella seuraavalla viikolla. Toteutettavia tehtäviä voi olla monia tai voidaan keskittyä yhteen tiettyyn asiaan joukkuehengen nostattamisessa, esimerkiksi viljellään kiitos -sanaa joukkueen kesken kuukauden verran.

Tehtävän loputtua on tärkeää keskustella, miltä hyvän tekeminen tuntui? Miltä tuntui saada hyvää mieltä? Tunnistivatko hyvän kohteet oman salaisen hyväntekijänsä? Muuttuiko toiminta joukkueen sisällä, miten se vaikutti joukkueeseen?


Voimaa urheiluun hyvästä mielestä | Mielen hyvinvointi urheilijan voimavarana | Valmentaja nuoren mielenterveyden vahvistajana | Kohtaamisen taito urheilijan tukena | Kasvava nuori urheilija | Joukkuehenki ja yhdessäolo | Urheilija tunteiden pelikentällä | Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä