Kohtaamisen taito urheilijan tukena

Monesti ristiriidat ja väärinymmärrykset harjoittelu- ja pelikentillä johtuvat siitä, ettemme pysähdy ja kuuntele tai ymmärrä, mitä toiset meille sanovat. Etenkin kiireessä emme jaksa aina odottaa puheenvuoroa tai kuunnella aidosti toista. Valmentaja toimii kuuntelemisen ja läsnäolon esimerkkinä omille urheilijoilleen. Myös vanhempien aito kuunteleminen, heidän kysymyksiinsä vastaaminen ja tunteiden huomioon ottaminen on tärkeää, jotta valmentajan ja vanhempien välille on mahdollista syntyä välittävä ja luottamuksellinen kasvatuskumppanuus.

Kuuntelu, läsnäolo ja välittävä kohtaaminen niin harjoituksissa, pelikentillä kuin kilpailuissa ovat tärkeitä nuoren urheilijan elämää tukevia tapahtumia. Ne luovat joukkueen sisälle välittävää ja avointa ilmapiiriä, jossa urheilijat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tärkeiksi. Valmentajan taito kohdata urheilijansa, vastuuntunto ja rohkeus puuttua tilanteeseen tarpeen mukaan rakentavat nuoren urheilijan elämää ja lisäävät hänen hyvinvointiaan.

Kiireisessä harjoittelu- ja peliympäristössä valmentaja helposti keskittyy samanaikaisesti muihin asioihin: saatetaan ajatella jo seuraavaa liikettä tai taktiikkaa, näppäillä kännykkää tai katse voi harhailla, jolloin kohtaamista ei pääse syntymään. Joskus valmentaja saattaa olla malttamaton kuuntelemaan nuoren puhetta loppuun. Valmentajan onkin tarpeen osoittaa, että hän on sitoutunut keskusteluun urheilijan kanssa ja on tilanteessa kiirehtimättä, keskeyttämättä ja arvostelematta. Näin valmentaja voi viestiä halukkuutensa kuunnella ja auttaa urheilijaansa.

Kuuntelemisella aitoa läsnäoloa

Lähtökohtana kuuntelemisessa on omien aistien avaaminen, huomion suuntaaminen ja kiinnittäminen puhujaan sekä tarkkaavainen katseleminen ja kuunteleminen. Kuunteleminen on parhaimmillaan merkityksellistä kohtaamista, joka vaati otollisen ympäristön. Kohdatakseen ja kuullakseen urheilijaansa, valmentajan on luotava turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri, jossa nuori uskaltaa lähestyä aikuista.

Kuunteleminen on toisen ihmisen kohtaamista ja samalla toisen kunnioittamisen ja hyväksymisen osoittamista. Mitä paremmin valmentaja haluaa oppia tuntemaan ja kuuntelemaan urheilijoitaan, sitä enemmän hän voi saada heistä irti sekä ihmisinä että urheilijoina. Joskus pelkkä kuunteleminenkin riittää, nuori ei aina tarvitse vastauksia.

Empatia

Empatia tarkoittaa kykyä nimetä ja eritellä toisen ihmisen tunteita, kykyä ymmärtää toisen rooli ja näkökulma asiaan, kykyä olla vastavuoroisessa tunneilmaisussa toisen henkilön kanssa sekä kykyä myötäelää ja kuunnella toisen ihmisen viestiä.

Empatian edellytyksenä on omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen. Jotta valmentaja pystyy ymmärtämään urheilijansa tunnetilan, pitää hänen itse pystyä jollakin tapaa kuvaamaan tunteensa urheilijalleen. Valmentajan vuorovaikutusta helpottaa, jos sanallisen viestimisen lisäksi hän osaa avoimesti ja johdonmukaisesti viestiä myös eleiden ja ilmeiden avulla.

Empatiaan liittyy aina myös tiedollinen puoli. Valmentaja tarvitsee ymmärrystä siitä, miksi urheilija ajattelee, tuntee, kokee ja toimii tietyllä tavalla, jotta hän kykenee eläytymään urheilijan tunnemaailmaan ja ajattelutapaan. Empatian avulla valmentajan on mahdollista kuunnella urheilijaansa läsnäolevasti ja osoittaa, että ymmärtää ja jakaa urheilijansa kokemuksen.

Empatiataidot tukevat osaamista vuorovaikutustilanteissa ja ihmissuhteiden ylläpitämisessä ja vahvistavat näin myös nuoren mielen hyvinvointia. Empatiataitoja ja erityisesti empaattista kuuntelua voi opetella.

Valmentaja:

  1. Mieti viime viikkojen harjoituksista jokin kohtaaminen, johon olet erityisen tyytyväinen. Mitä siinä tapahtui? Miten itse toimit? Miten vastapuoli, urheilija tai vanhempi, toimi? Kuuntelitko enemmän vai olitko äänessä suuremman osan ajasta?
  2. Mieti sitten joku kohtaamistilanne viime viikkojen harjoituksista, jonka koit haastavana tai epämiellyttävänä. Mitä siinä tapahtui? Mikä oli oma roolisi ja toimintasi? Miksi koit tilanteen hankalana?  Mieti tämän jälkeen miten olisit halunnut tilanteen menevän ja miten olisit itse voinut toimia toisin?

Harjoitukset

Mielenterveyden käsi ja Voimavarojen talo – välineitä kohtaamiseen

Mielenterveyden käsi-mallin avulla voidaan yhdessä nuoren kanssa keskustella tavallisista arjen asioista, joihin voi itse vaikuttaa ja joiden avulla lapsi ja nuori voi vahvistaa omaa mielen hyvinvointiin. Mallin avulla voidaan pohtia esimerkiksi miten nuori urheilija ylläpitää oman arkensa rytmiä, millaisia valintoja hän on tehnyt tänään ja miltä osin käden osa-alueet täydentävät omia arjen valintoja, onko jokin osa-alue korostunut tai unohtunut. Käden avulla opitaan tunnistamaan hyvää mieltä ja oloa tuovia tekijöitä omassa arjessa.

Voimavarojen talo on tarkoitettu käynnistämään keskustelua aikuisen ja nuoren välillä. Se ohjaa pohtimaan jokapäiväisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Voimavarojen talo auttaa urheilijaa tunnistamaan ja hyödyntämään omia voimavarojaan ja lisää itsetuntemusta. Omien voimavarojen näkeminen vahvistaa itsetuntoa ja pärjäämisen tunnetta sekä auttaa suuntautumaan kohti tulevaisuutta. Voimavarojen talo -työväline on ennen kaikkea vuorovaikutuksen väline: oleellista on käydä keskustelua ja tulla kuulluksi. Työvälineeseen löytyy myös lisämateriaalia mielenterveysseura.fi –sivuston materiaaliosiosta.  

Empaattinen kuuntelu

Sivulla 20 löytyvän Tutki kuuntelutaitojasi -testin avulla valmentaja tai urheilija voi tutkia ja testata omia kuuntelutaitojaan. Vastaa testin kysymyksiin kyllä tai ei, laske saamasi pistemäärä ja vertaa sitä pisteytyksiin niin saat selville, millainen kuuntelija olet. Tunnistatko itsesi?

Mielenterveyden käsi
Voimavarojen talo
Tutki kuuntelutaitoasi -testi

Hyvän mielen kierrättäminen

Tarkoituksena on harjoitella kohtaamista, silmiin katsomista, kehumista ja niiden vastaanottamista sekä kierrättää hyvää mieltä. Harjoituksessa voidaan kohdatessa kertoa esimerkiksi joko a) jokin myönteinen asia toisesta b) jokin hyvää mieltä tuottanut asia harjoituksista/pelistä tai c) kannustaa kaveria jossain asiassa.

Valitaan yksi kerrottava vaihtoehto a, b tai c. Harjoitus voidaan toteuttaa monella eri liikkumis-tavalla. Esimerkiksi:

  • Vatsalihaspiiri: Urheilijat ovat piirissä selinmakuulla kädet pään jatkona ja jalat kohti piirin keskustaa. Yhdellä urheilijoista on pallo käsiensä välissä. Noustaan yhtä aikaa vatsalihasten avulla istuma-asentoon ja pallollinen urheilija katsoo jotakuta piirissä olevaa silmiin, sanoo hänen nimensä, heittää tälle yläkautta pallon ja kertoo vaihtoehdon a/b/c. Palataan takaisin selinmakuulle ja noustaan jälleen yhtä aikaa istuma-asentoon. Jatketaan pallon vaihtoa ja kehujen/hyvää mieltä tuottavien asioiden jakamista, kunnes jokainen urheilija on ollut pallon haltijana. Sama harjoitus voidaan tehdä myös päinmakuu-asennossa selkälihasliikkeenä, päät piirin kehään päin, palloa vierittämällä.
  • Hyvän mielen viesti: Urheilijat jaetaan ryhmiin, joista puolet aloittavat toiselta puolelta kenttää ja loput toiselta puolelta. Toisen puolen ryhmien ensimmäisillä urheilijoilla on pallo ja he lähtevät kuljettamaan palloa tietyn ennalta määritellyn reitin samalla, kun vastakkainen toisen puolen urheilija juoksee vastaan. Kun pallollinen kohtaa vastaantulevan, pallollinen syöttää pallon hänelle ja samalla lausuu lyhyesti jonkin a/b/c vaihtoehdoista. Hän jatkaa vastakkaisen jonon viimeiseksi. Pallon saanut jatkaa pallon kuljettamisen reitin läpi ja jättää pallon jonon ensimmäiselle.

Katse

Tällä harjoituksella voi rohkaista ja kannustaa nuoria urheilijoita ymmärtämään silmiin katsomisen merkitys. Harjoitus sopii parhaiten harjoitusten alkuun alkuverryttelyksi tai lihaskunto-osuuden yhteyteen, jos haluaa käyttää toimintoina liikkeitä, tai loppuun loppukevennykseksi.

Joukkue istuu tai seisoo ringissä katse lattiaa kohti. Jokainen valitsee salaa mielessään, katsooko valmentajan antaman merkin jälkeen vasemmalla, oikealla vai suoraan edessä olevaa henkilöä silmiin. Jos katseet kohtaavat, tapahtuu jokin yksi ennalta sovittu toiminto, kuten esimerkiksi: halaus, punnerrus, perusliike, kiljaisu, jännehyppy, räväkkä nauru tms.

Valmentaja pitää huolen rytmistä, jotta toiminta on samanaikaista. Toiminnan on myös hyvä olla nopeatempoista, jotta reaktiot ovat spontaaneja. Muista kannustaa urheilijoita liioiteltuun toimintaan: paljon ääntä ja isoja liikkeitä! Samalla opitaan rohkeutta huumorin keinoin. Sovelluksena voi joka katseen kohtaamisen jälkeen pudota se pari leikistä pois, kunnes jäljelle ei jää enää ketään. Myös toiminto voi vaihtua ohjaten joka kierroksella.

Harjoituksen jälkeen on hyvä keskustella yhdessä: millaisia kohtaamisia tapahtui, miltä ne tuntuivat, miltä tuntui katsoa toista silmiin, miksi katseella on niin suuri merkitys?

Peili

Harjoituksen tavoitteena on harjoitella kehonkielen katselemista, kehonkielen vihjeiden tarkkailua ja seuraamista. Lisäksi harjoitellaan rentoutumista ja läsnäoloa. Kannusta urheilijoita tekemään harjoitusta tempoa vaihdellen sekä käyttäen erilaisia tasoja.

Toimitaan pareittain. Parit seisovat vastapäätä toisiaan, kädet vastakkain, kuitenkin niin etteivät kädet kosketa toisiaan. Toinen parista liikuttaa käsiään ja toisen tulee seurata liikkeitä mahdollisimman tarkasti. Liikkeet voivat olla pieniä tai liikeradoiltaan suuria. Harjoituksessa ei saa puhua. Vaihdetaan osia ja toistetaan harjoitus. Sovelluksena voidaan käsipeilin jälkeen kokeilla myös koko kehon liikkeen peilaamista.


Voimaa urheiluun hyvästä mielestä | Mielen hyvinvointi urheilijan voimavarana | Valmentaja nuoren mielenterveyden vahvistajana | Kohtaamisen taito urheilijan tukena | Kasvava nuori urheilija | Joukkuehenki ja yhdessäolo | Urheilija tunteiden pelikentällä | Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä