Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä

Elämässä tulee vastaan yllättäviä tilanteita ja tapahtumia, toisinaan aivan yllättäenkin ja arvaamattomasti ja ne vievät elämän hetkeksi hämmennyksen ja sekasorron valtaan. Usein tällaisesta tapahtumasta käytetään nimitystä kriisi.

Elämän erilaiset kriisit

Kriisit voidaan jaotella kehityskriiseihin, elämänkriiseihin ja äkillisiin kriiseihin.  Valmentajan on hyvä olla tietoinen kriisin erilaisista vaiheista, jotta osaa tarvittaessa tukea ja kuunnella urheilijaa tilanteen vaatimalla tavalla. Sen tiedostaminen, mitä kriisin kohdanneessa nuoressa ja lisäksi omassa itsessä tapahtuu kriisin aikana ja tieto siitä, että tämä on normaalia ja tästä voi selvitä, auttaa monessa tapauksessa tunnemyrskyn hallinnassa ja antaa uskoa selviytyä ja ponnistella eteenpäin.

Kehityskriisit kuuluvat elämään, varttumiseen, kasvuun ja muutostilanteisiin, jolloin luovutaan vanhasta uuden kasvun ja saavuttamisen mahdollistumiseksi. Näiden kokeminen on hyvin yksilöllistä ja toiset tarvitsevat enemmän aikaa ja tukea niistä selviytyäkseen. Hyvä esimerkki tästä on murrosikä.

Elämänkriisejä voivat olla erilaiset pitkäkestoiset kuormittavat elämäntilanteet. Nuorella urheilijalla se voi olla esimerkiksi sairaus, perheen taloudelliset ongelmat tai päihdeongelmat, pitkään jatkunut kiusaaminen tai muutokset ja kuormittavuus ihmissuhteissa.

Äkilliset kriisit ovat tapahtumia, jotka ovat useimmiten ennakoimattomissa ja aiheuttavat monenlaista kärsimystä ja turvattomuutta. Erilaiset onnettomuudet tai rikosten kohteeksi joutuminen voivat laukaista äkillisen kriisin. Oma tai joukkuetoverin loukkaantuminen on myös usein jonkinasteinen äkillinen kriisi.

Nuori urheilija voi kohdata minkä tahansa yllä olevista kriiseistä. Kriisistä selviytyminen on aina yksilöllistä, mutta se edellyttää fyysisiä, henkisiä ja sosiaalisia voimavaroja sekä aikaa. Kipeiden asioiden ja niihin liittyvien tunteiden käsittely ja kohtaaminen ovat tärkeitä toipumisen kannalta.

Usein nuori ei itse pyydä apua tai kerro mieltä painavista ongelmistaan. Valmentaja voi olla henkilö, joka huomaa ensimmäisenä, ettei kaikki ole nuorella hyvin. Huolestuttavia merkkejä urheilijan voinnista voivat olla esimerkiksi urheilijan muuttuminen äkillisesti hyvin aggressiiviseksi ja uhmaavaksi tai poissaolevaksi ja itkuiseksi, huomattavat muutokset painossa tai vetäytyminen ja poissaolot harjoituksista.  Asia tulisi pikimmiten ottaa puheeksi lapsen tai nuoren kanssa ja sopia miten edetään ja mistä voi saada tukea ja apua. Lasta ja nuorta ei saa jättää yksin vaikeassa elämäntilanteessa.

Selviytyjän purjeet – työväline

Jokaisella meistä on omanlaisia tapoja pyrkiä selviytymään vaikeista elämäntilanteista. Selviytyjän purjeet - työvälineessä kuvataan sitä, miten ihmisellä on erilaisia tyylejä selviytyä vaikeista kokemuksista ja purjehtia eteenpäin elämässä.

  • Sosiaalinen purjehtija viettää aikaa ihmisten kanssa, jakaa kokemuksia muille sekä antaa ja ottaa myös tukea vastaan.
  • Tunteellinen purjehtija nauraa, itkee, iloitsee ja ilmaisee itseään ja tunteitaan.
  • Luovan purjehtija käyttää mielikuvitusta, etsii uusia tapoja toimia ja sopeutua ympäristöön.
  • Älyllinen purjehtija haluaa tietoa, tekee listoja ja analysoi ratkaisuja.
  • Henkinen purjehtija saattaa hakea turvaa uskonnosta tai erilaisista arvoista ja ideologioista. Rukoilu, pohtiminen ja meditaatio voivat olla voimaannuttavia selviytymistapoja.
  • Fysiologinen purjehtija lähtee ahdistuksen tullen lenkille, harrastamaan ja pitää huolta biologisista perustarpeista, kuten ravinnosta ja unesta.

Mitkään yllämainituista purjeen osa-alueista eivät ole toisiaan poissulkevia ja toivottavaa onkin, että ihminen osaisi hyödyntää useita keinoja tilanteesta riippuen. Valmentaja voi olla tärkeä tuki nuorelle aikuisena, joka auttaa häntä löytämään ja oppimaan erilaisia tapoja selviytyä. Selviytyminen lähtee liikkeelle pienistä askelista. Kiitollisuus ja iloitseminen pienistä edistyksistä ovat usein ensiarvoisia toipumisen kannalta.

Selviytyjän purjeet

Valmentaja:

Pohdi Selviytyjän purjeet -työvälineen avulla millainen selviytyjä itse olet?

Mitä tehdä, kun urheilija kohtaa kriisin?

Turvallisuudentunteen luominen kriisissä kamppailevalle urheilijalle on ehdottoman tärkeää ja valmentajan hyväksyvä ja ymmärtävä läsnäolo tukee tämän tunneilmapiirin syntymistä. Urheilijalle on hyvä välittää kokemusta siitä, että valmentaja tietää asiasta ja on halukas tarpeen mukaan auttamaan. Tieto siitä, että voi esimerkiksi soittaa valmentajalle tai jollekin toiselle turvalliselle aikuiselle, on jo itsessään vapauttavaa ja antaa voimia haasteiden kanssa. Nuori tarvitsee aikuista, joka kykenee ottamaan voimakkaammatkin tunnereaktiot ja turhaumat vastaan. Nuorelle voi olla myös tärkeää saada puhua kokemuksista monia kertoja, mikäli tarve niin vaatii.

On ensiarvoisen tärkeää, että valmentaja järjestää yhteistä aikaa ja keskustelee kriisin kohdanneen nuoren kanssa. Keskustelulle on tärkeää löytää hyvä ja turvallinen hetki ja paikka. Joskus voi myös olla luontevaa keskustella harrastuksen lomassa. Esimerkiksi pallon potkimisen tai venyttelemisen yhteydessä urheilijan kynnys puhua vaikeasta ja kipeästäkin asiasta saattaa madaltua. Aktiviteetit antavat tarvittaessa mahdollisuuden suunnata tarkkaavaisuus aina takaisin tekemiseen, mikäli tunteista keskusteleminen osoittautuisikin liian kuormittavaksi tai kiusalliseksi.

Jos urheilija joutuu olemaan kriisin takia pitkään poissa harjoituksista, valmentajan on tärkeää rohkaista ja tukea häntä palaamaan harrastuksen pariin. Nuoren vanhempien kanssa on tärkeä keskustella tilanteesta ja löytää yhdessä tilanteen mukaan joustavia ratkaisuja urheilijan toimintakyvyn ja osallisuuden edistämiseksi. Aikuisten tehtävä on myös etsiä ja selvittää, mistä nuori saa tukea ja apua ja auttaa häntä pienin askelin eteenpäin ja harrastuksen pariin.

Harjoitukset

Selviytyjän purjeet

Jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä selviytymistaitoja, joiden avulla selviytyy niin pienistä arjen huolista kuin elämässä eteen tulevista isommistakin haasteista. Selviytyjän purjeet -työvälineen avulla jokainen urheilija voi itse tai joukkueen kesken yhdessä pohtia, millaisia selviytymistaitoja ihmisellä voi olla. Itsenäisesti voi miettiä mitkä selviytymiskeinot ovat itselle ominaisia ja tuttuja, mitkä tuntemattomampia ja mitä näistä tuntemattomimmista selviytymistaidoista voisi ehkä joskus kokeilla. Nuorella urheilijalla ei vielä ole elämän tuomaa kokemusta haasteista ja kriiseistä. Siksi hän tarvitsee ohjausta ja neuvoja tiedostaakseen ja kerätäkseen itselleen selviytymistaitoja. Mitä enemmän selviytymistaitoja ihmisellä on, sitä paremmat edellytykset hänellä on selvitä eteen tulevista haasteista. Tärkeätä on muistuttaa nuoria urheilijoita siitä, että jokainen voi selviytyä! Selviytyjän purjeet löytyvät sivulta 41.

Voimasimpukka

Harjoitus sopii toteutettavaksi esimerkiksi joukkueiltaan. Apuna käytetään Turvaa ja tukea -työvälinettä. Tarkoituksena on tulla tietoiseksi omista ja joukkueen voimavaroista ja selviytymiskeinoista. Harjoitus vahvistaa myös itsetuntoa. Joukkue voi tehdä yhdessä ison yhteisen voimasimpukan (Turvaa ja tukea -työväline) tai jokainen urheilija tekee oman voimasimpukan. Voimasimpukkaan kootaan asioita, jotka tuottavat joukkueen urheilijoille voimavaroja; mitkä asiat antavat voimaa harjoituksissa ja peleissä. Pohditaan myös millaisia huolenaiheita mahdollisesti joukkueella/urheilijalla sillä hetkellä on ja miten niistä voi selviytyä.

Voimasimpukka

Huolenheitto

Harjoituksen tavoitteena on konkretisoida huolen poistaminen. Harjoitukseen kuuluu olennaisena osana kannustaminen myönteiseen ajatteluun sekä oman itsensä hyväksyminen. Harjoitus voidaan toteuttaa treeneissä tai esimerkiksi hetki ennen tärkeää kilpailua tai peliä.

Urheilijat kirjoittavat mielessään olevan harrastukseen liittyvän huolenaiheen paperille. Huolenaihetta ei tarvitse kertoa muille. Kun koko joukkue on saanut kirjoitettua huolenaiheet papereille, paperit rypistetään tai revitään ja heitetään pois. Vaihtoehtoisesti huolenaiheet voidaan kerätä valmentajan “huoliboxiin” ja voidaan esimerkiksi sopia, että vain valmentaja voi lukea huolenaiheet. Huolenaiheet voidaan poistaa myös ravistelemalla kaikkia kehon osia päästä varpaisiin niin, että myös kasvot, posket ja suu heiluvat rentoina mukana ja otetaan ääni mukaan. Mumina, liioittelu ja huumori ovat sallittuja!

Keskustellaan huolenheiton jälkeen: miltä huolen poistaminen tuntui? auttoiko se? jäävätkö huolet joskus pyörimään päässä? millainen olo siitä tulee? mitä päässä pyöriville huolille voisi tehdä?

Hei me onnistutaan ja selviydytään!

Harjoitus kehittää itsetuntemusta ja myönteistä ajattelua.

Harjoituksen, pelin tai kilpailun jälkeen on hyvä pohtia joukkueen kanssa mikä meni pieleen, mitä voisi seuraavalla kerralla tehdä toisin, missä asioissa onnistuimme ja mitkä asiat johtivat onnistumiseen ja mitä taitoja käytimme niihin. Valmentajan on hyvä viljellä myönteistä ajattelua ja keskittyä ja ohjata keskustelua enemmän onnistumisen ja selviytymisen kokemuksiin kuin siihen, mitä tulisi kehittää. Onnistumisen ja selviytymisen kokemuksia voidaan pohtia myös pareittain, pienissä ryhmissä tai koko joukkueen kesken.

Mietitään ensin jokainen, sekä urheilijat että valmentajat, hetken itsekseen kolme myönteistä asiaa tai onnistumista tästä päivästä tai viikosta. Kyseessä voivat olla menneet tai tulevat harjoitukset. Tämän jälkeen muodostetaan parit tai pienryhmät, joissa jokainen voi tuoda esille miettimänsä myönteiset asiat. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä myös rinki, jossa jokainen sanoo vain yhden myönteisen asian.

Valmentaja voi rohkaista lapsia ja nuoria myönteiseen ajatteluun: myönteiset mielikuvat ja myönteinen ajattelu antavat voimaa ja rohkaisevat selviytymään haastavastakin tilanteesta. Myös joukkuekavereiden kannustavat sanat ja viestit sekä kuulumisten kysyminen ovat tärkeitä esimerkiksi loukkaantumisesta toipuvalle urheilijalle. Näin hän kokee olevansa osa ryhmää tai joukkuetta, häntä myös odotetaan takaisin urheiluharrastuksen pariin.  


Voimaa urheiluun hyvästä mielestä | Mielen hyvinvointi urheilijan voimavarana | Valmentaja nuoren mielenterveyden vahvistajana | Kohtaamisen taito urheilijan tukena | Kasvava nuori urheilija | Joukkuehenki ja yhdessäolo | Urheilija tunteiden pelikentällä | Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä