Urheilija tunteiden pelikentällä

Tunteista voimaa

Urheilu on tunteita täynnä. Se tuottaa iloa, energiaa, jännitystä ja joskus epävarmuutta ja turhautuneisuuttakin. Urheilu koskettaa. Tarkka laukaisu maalille pelin loppusekunneilla ja onnistuneesta laukaisusta saatu maali, huippu kuvio jäällä tai onnistunut pikamatkan pyrähdys tuovat tunteet pinnalle niin urheilijalle itselleen, koko joukkueelle, valmentajille kuin yleisöllekin. Urheilussa tunteet ovat erittäin keskeisessä roolissa oppimisen, suoritusten ja menestymisen välillä. Sosiaaliset tunteet vaikuttavat keskeisesti myös joukkueen ryhmäytymiseen ja rooleihin.

Urheilu voi toimia nuorelle kanavana tunteiden purkamiseen. Liikkumisen avulla voidaan myös ilmaista monia erilaisia tunteita ja tunnetiloja. Tunteita tulee ja menee. Siksi urheilijan ja valmentajan on tärkeää oppia erottamaan hetkittäiset tilanteessa syntyvät tunnekokemukset pidempiaikaisesta vallitsevasta mielentilasta. Tunteet ohjaavat nuoren toimintaa ja vaikuttavat motivaatioon, vuorovaikutukseen ja rajojen asettamiseen. Valmentajan on hyvä tiedostaa, että kaikilla tunteilla on merkityksensä ja viestinsä, siksi niitä on tärkeää kuunnella yhdessä urheilijan kanssa. Vain ymmärtämällä omien tunteiden viestejä, voimme ohjata omaa toimintaamme kohti tasapainoa ja hyvinvointia. Parhaimmillaan tunteet antavat meille voimaa.

Tunteiden kokemisessa keholla ja mielellä on keskinäinen ja merkittävä yhteys. Miksi harjoituksissa rangaistuspotkun laukaiseminen yläkulmaan on niin paljon helpompaa kuin ratkaisevassa finaalissa? Tällöin esimerkiksi jännityksen ja epävarmuuden tunteet ovat eri tavalla osallisena ihmisen toiminnassa. Yhdessä mielen antamien tulkintojen kautta tunteet vaikuttavat tilanteessa tapahtuvaan suoritukseen ja kehoon, joka vastaa potkaisemisen fyysisestä vaiheesta. Miksi jalan asento ei ollutkaan oikea, miksi reisilihas kramppasi tai keho tärisi juuri tärkeällä hetkellä? Mielen ja kehon yhteistoiminnallisuuden ymmärtäminen ja harjoittaminen on urheilijalle tärkeää. Ajatus, tunne ja suoritus ovat aina jollain tapaa osallisena urheilijan suorituksessa.

Tunnetaidot ovat tärkeä mielen hyvinvointia tukeva ja vahvista taito. Urheiluharrastus on yksi harjoituskenttä nuorille, jossa he harjoittelevat tunnetaitoja. Tunteiden tiedostaminen ja havaitseminen on tunnetaitojen lähtökohta. Joskus nuoren urheilijan voi olla vaikea tunnistaa omia tunteitaan, jolloin hän tarvitsee aikuisen apua tunteen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja ilmaisemiseen rakentavasti. Nämä tunnetaidot ovat tärkeä osa hyvinvointia. Itseä ja omaa toimintaa voi ymmärtää paremmin, jos osaa eritellä omia tunteitaan. Toimiva yhteys omiin tunteisiin vapauttaa energiaa urheilusuoritukseen ja auttaa rakentamaan yhteyttä myös joukkuetovereiden kanssa. Lupa tuntea kaikkia tunteita harjoituksissa ja kilpailutilanteissa auttaa parantamaan urheilijan suoritusta ja joukkueen yhteistä tulosta.

Valmentajalle:

  1. Opettele tuntemaan itsesi ihmisenä ja valmentajana. Millaisia tunteita koet itselläsi esimerkiksi harjoituksissa, kun urheilijoiden keskittyminen on hankalaa, joukkueesi ei usko kykyihinsä voittaa, ennen tärkeää peliä, urheilijan epäonnistuessa tai joukkueen voittaessa?
  2. Millainen tunteiden kohtaaja olet? Millä tavoin kohtaat omat, urheilijan ja joukkueen tunteet? Esimerkiksi kätketkö tunteesi, puratko tunteesi urheilijoihisi, herkistytkö urheilijasi onnistuessa, nauratko ääneen, otatko aikaa omille tunteillesi ennen niiden näyttämistä tai yritätkö pitää tunteet poissa harjoituskentiltä? Mieti syitä sille, miksi toimit tunteiden kanssa niin kuin toimit?                                 
  3. Opettele tuntemaan urheilijasi ja joukkueesi. Millaisia tunteita urheilijat yksilöinä kokevat harjoituksissa ja kilpailuissa? Entä miten tunteet ilmenevät koko joukkueessa? Miten tunteet kohdataan?
  4. Kuinka monella urheilijallasi on epäonnistumisen pelkoa a) harjoituksissa b) ennen kilpailua c) kilpailutilanteessa?
  5. Miten epäonnistumisiin ja virheisiin reagoidaan? Miten kannustat ja rohkaiset urheilijoitasi? Millä tavoin käännät epäonnistumiset myönteisiksi asioiksi?

Luovuuden tukeminen: Kun halutaan kehittää luovia, rohkeita ja päätöksentekoon kykeneviä urheilijoita, on ensiarvoisen tärkeä myönteisesti vahvistaa nuoren urheilijan tunnetaitoja, kykyä oman toiminnan tarkasteluun ja uuden oppimiseen!

Urheilijan minäkuva, itsetunto ja itseluottamus

Urheilijoiden välillä on yksilöllisiä taipumuseroja erilaisten tilanteiden kokemisessa. Valmentajan on tärkeä ymmärtää, että kaikki voivat kehittyä ja oppia, mutta kaikilta pelaajilta ei voi odottaa samanlaisia suorituksia ja kehitystä. Jokaisella urheilijalla on yksilöllinen kasvun ja kehityksen vaihe. Erot pelaajien hienomotoriikassa, temperamentissa ja luontaisissa fyysisissä ominaisuuksissa pohjautuvat myös paljon biologisiin taipumuksiin. Valmentajan on tiedostettava, että palaute annetaan suorituksesta, ei koskaan kohdistettuna urheilijan persoonaan tai biologisiin valmiuksiin. Valmentajan ja koko joukkueessa tapahtuvalla toiminnalla on merkittävä rooli urheilijan minäkuvan, itsetunnon ja itseluottamuksen rakentumiseen.

Jos nuoren itsetunto on alhainen, usko itseen ja onnistumiseen on heikkoa. Vähäinen usko onnistumiseen vaikuttaa suoritukseen, jännittyneisyyteen ja pelon syntymiseen. Nuoren itsetuntoa ja itsetuntemusta tuetaan kannustamalla ja antamalla realistista palautetta rakentavalla tavalla. Tämä tarkoittaa valmentajana nuoren kohtaamista asiallisesti, puuttumalla tarvittaessa epäkohtiin ja antamalla luottamusta ja toivoa eteenpäin. ”Pystyt kyllä siihen”, ”opit tämän varmasti vielä”, ”minä uskon sinuun”. Kun urheilija kokee valmentajan uskovan häneen, urheilijalle itselleen kasvaa tunne siitä, että hän pystyy ja kykenee. Tällöin myös asenne ja suhtautuminen kilpailuihin on myönteisempi. Läsnäolo, kohtaaminen ja nuoren kuunteleminen ovat jo itsessään merkityksellistä tuen antamista, jotka vahvistavat nuoren itsetuntoa. Aikuisen on tärkeä olla säännöllisesti mukana keskusteluissa, koskivatpa ne sitten päivän tapahtumia, huolenaiheita ja suruja tai sitten tulevaisuuden haaveita, unelmia ja pelkoja.

Nuoren tunteiden kohtaaminen itsetuntoa, itseluottamusta ja pystyvyyden tunnetta myönteisesti korostaen vahvistaa hänen minäkuvaansa ja lisää nuoren hyvinvointia. Näin valmentaja voi tukea nuoren urheilijan kasvua.

Epäonnistumiset ja pettymykset

Epäonnistumiset ja pettymykset kuuluvat urheiluun. Nuoret ovat yleensä herkkiä pettymyksille ja kokevat monenlaisia tunteita niiden yhteydessä. Aikuisilla elämänkokemuksen tuoma varmuus ja ymmärrys auttavat suhteuttamaan asioita paremmin. Urheilija joutuu sietämään ja hallitsemaan mahdollisen epäonnistumisen aiheuttaman tunteen vaikutuksia. Epäonnistuminen on suhteellista ja sidoksissa pitkälti henkilön tavoitteisiin ja minäkuvaan. Jos henkilöllä on taipumus täydellisyyden tavoitteluun ja tavoitteet ovat kaikessa todella korkealla, pettymyksiä ja epäonnistumisia voi tulla enemmän kuin henkilölle, jonka tavoitetaso ei ole yhtä korkealla ja joka suhtautuu asioihin rennommin.

Epäonnistumiset ovat luonnollisia ja niihin tuleekin yrittää suhtautua uteliaalla, hyväksyvällä mielenkiinnolla. ”Nyt kävi näin. No, homma jatkuu. Ensi kerralla menee paremmin.” Epäonnistuminen on myös oppimisen mahdollisuus, sillä se tuo esille tilanteessa olevia asioita, joita voi yrittää opetella vahvistamaan ja sitä kautta onnistumaan useammin. Luvan antaminen tunteille voi itsestään laukaista urheilijoiden jännityksen tai pelon tunteen ja luoda rennompaa ilmapiiriä joukkueeseen.

Harjoitukset

Tunnepiiri

Tunnetaitoja voi vahvistaa harjoittelemalla. Tämän harjoituksen avulla opetellaan tiedostamaan, nimeämään ja ilmaisemaan omia tunteita. Apuna voi käyttää Tunteiden tuulimylly -työvälinettä. Tunteiden tunnistaminen ja ilmaiseminen myös urheilussa rikastuttaa omaa elämää, helpottaa oloa ja auttaa ymmärtämään toisia. Valmentajan on hyvä muistuttaa, että kaikki tunteet ovat sallittuja niin harjoituksissa, peleissä kuin koko elämässäkin, mutta kaikki teot eivät. Kuvakortit ovat erityisen hyvä apuväline tässä harjoituksessa, jos urheilijoiden on vaikeaa sanoittaa omia tunteitaan.

Ihan aluksi voidaan aloittaa tunnetaitojen kehittäminen keskustelemalla ensin yleisesti yhdessä tunteista ja vasta tämän jälkeen siirtyä tunnepiiri harjoitukseen. Yhdessä pohdittavia asioita voivat olla esimerkiksi:

  • Millaiset tunteet ovat yleisimpiä? Mitä tunnetaan harvemmin?
  • Millaisia tunteita koetaan kavereiden kanssa? Entä kotona, koulussa, vanhempien kanssa tai harjoituksissa?

Tunnepiiri on yksinkertainen harjoitus, jota voi käyttää aina sopivassa tilanteessa. Tarkoituksena on, että jokainen urheilija ja valmentaja kertovat lyhyesti vuorollaan esimerkiksi:

  • mitä tunteita koki viikon harjoitusten aikana
  • mitä tunteita tuleva peli herättää urheilijassa
  • millaisia tunteita urheilija tuntee nyt pelin jälkeen
  • millaisia tunteita tuleva kausi/mennyt kausi herättää urheilijassa jne.

Tärkeää on, että jokainen saa rauhassa kertoa omista tunteistaan. Tunnepiirin jälkeen voidaan jatkaa keskustelua yhdessä tunnepiirissä esille tuoduista tunteista ja tilanteista. Voidaan myös miettiä mistä tämän hetkinen tunne johtuu ja mitä tunteita tunteen taustalla voi olla. Jos esimerkiksi ennen tulevaa peliä nousee jännityksen tai pelon tunteita, on tärkeää keskustella urheilijoiden kanssa, miten tällaisia tunteita voi ottaa haltuun ja miten omaa mieltä ja kehoa voi rentouttaa esimerkiksi rentoutumisharjoitusten avulla.

Tunteiden tuulimylly

Maalari

Tässä harjoituksessa tuotetaan toiselle hyvänolon tunnetta. Lisäksi harjoitellaan läsnäoloa.

Asetutaan pareittain niin, että toinen istuu tuolilla/maassa ja toinen parista tulee parin selän taakse. Istuva henkilö sulkee halutessaan silmänsä. Selän takana olevan pari maalaa sormilla valmentajan nimeämän asian. Taustalla voi soida rauhoittava musiikki.

Valmentaja voi sanoa esimerkiksi seuraavia asioita: sadepisarat, sininen, aurinko, tuuli, jäätelö, villasukat, vaaleanpunainen, jääkiekko, spagetti, matematiikka jne. Sanojen välillä on hyvä pitää riittävän pitkä tauko, jotta maalari saa rauhassa maalata ja istuva ehtii rentoutua tuntemaan maalaajan maalauksia.


Voimaa urheiluun hyvästä mielestä | Mielen hyvinvointi urheilijan voimavarana | Valmentaja nuoren mielenterveyden vahvistajana | Kohtaamisen taito urheilijan tukena | Kasvava nuori urheilija | Joukkuehenki ja yhdessäolo | Urheilija tunteiden pelikentällä | Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä