Valmentaja nuoren mielen hyvinvoinnin vahvistajana

Turvaverkko

Aikuisen tehtävä on tukea nuorta arjessa ja toisaalta nuorella on oikeus saada tukea elämänsä rakentumiseen aikuisilta. Kotijoukot ovat toki ensisijainen turvaverkko, mutta myös sukulaisten ja muiden aikuisten kuten valmentajan merkitys on tärkeä.

Lapsen ja nuoren turvaverkossa on henkilöitä, jotka hän kokee turvallisiksi ja kannustaviksi. Tällaiset aikuiset muodostavat lapsen ja nuoren kasvua ja mielen hyvinvointia tukevan verkoston. Turvaverkkoa voidaan hahmottaa yhdessä lapsen kanssa niin, että siihen tulee aikuisia kodin, koulun, sekä harrastusten ja vapaa-ajan kautta. Harrastuksissakin on tärkeää, että lapsella ja nuorella on luotettavia aikuisia, jotka kannustavat ja myös tukevat urheilijaa arjessa jaksamisessa ja vastoinkäymisten hetkissä.

Lapsen turvaverkossa olevien aikuisten yhteistyöllä voidaan ajoissa myös huomata lapsen mahdollinen lisätuen ja avun tarve ja näin ennaltaehkäistä syrjäytymisvaaraa.

Valmentaja:

  1. Muista nuoren kohtaamisen tärkeys harjoituksissa ja seuratoiminnassa. Saatat olla merkittävä luotettavan ja turvallisen aikuisen roolimalli, johon samaistutaan. Toisilla turvaverkko on laajempi ja malleja on monia, mutta joillekin nuorille saatat olla ainoa tai yksi harvoista turvallisista aikuisista!
  2. Tarkkaile joukkueesi urheilijoita ja opettele tuntemaan mahdollisimman monipuolisesti.
  3. Mieti, minkälainen turvaverkko urheilijoillasi on. Mikä on koulun, kodin, harrastusten ja vapaa-ajan välinen suhde?
  4. Mieti tilanteita, joissa olet ollut yhteydessä urheilijan muihin turvaverkon jäseniin. Minkälaisia tilanteita ne olivat? Millaisia mahdollisuuksia niistä muodostui?

Valmentajan kehittyminen kasvattajana

Millainen valmentaja haluat olla? Millaista ilmapiiriä välität urheilijoillesi harjoituksissa? Olitko tällä viikolla harjoituksissa hymyssä suin vai ottiko sinua jokin asia erityisesti päähän ja olit siksi äksyilevä ja kärsimätön? Entä kilpailutilanteissa? Puratko jännittyneisyyttäsi urheilijoihisi huutamalla tai keskityitkö suorituksen jälkeen muistuttamaan urheilijoitasi ainoastaan heidän virheistään ja huolimattomuudesta?

Autoritaarinen kasvatusmalli perustuu nuorten nöyryyttämiseen, vertailemiseen ja kilpailuttamiseen kielteisessä mielessä. Kun nuoret kokevat, että heitä syyllistetään ja alistetaan, he lannistuvat ja tulevat syyllisyydentuntoisiksi. Samalla nuoren luottamus omiin kykyihinsä heikentyy. Nuori ei saa toistuvasti kokea olevansa huono tai epäonnistuneensa jälleen harjoitustilanteessa, sillä siinä on vaaransa, että hän omaksuu epäonnistujan roolin, alkaa tiedostamattaan toimia sen mukaisesti.

Valmentaja:

  1. Tunnista, miten puhut urheilevalle lapselle tai nuorelle.
  2. Kannusta ja luo urheilijalle uskoa ja luottamusta hänen kykyihinsä.
  3. Anna rakentavia toimintaehdotuksia. ”Ensi kerralla laukaise vähän aikaisemmin. Hyvä yritys, tee itsesi pelattavaksi ja juokse tyhjään tilaan!”
  4. Muista, että toisen ihmisen muuttaminen on useimmiten hankalampaa kuin oman käyttäytymisen säätely ja harjoittaminen.
  5. Mieti, millaisia ovat omat ajatukset ja tunteet? Mitkä ovat odotukseni, arvoni, uskomukseni ja motiivini?
  6. Pohdi, välitätkö tiedostamattasi omia onnistumisenpaineitasi pelaajillesi? Jos, niin yritä tiedostaa tämä ja mieti, miten pelaajat kokevat tämän? Miten voisit muuttaa toimintatapojasi?
  7. Unohda menneessä tapahtuneet asiat ja katsokaa urheilijoiden kanssa yhdessä eteenpäin.

Myönteinen ajattelu luo tilaa mahdollisuuksille ja onnistumisille, mikä on menestyksekkään valmennuksen tärkeä tukipilari.

Myönteinen ajattelu kasvattaa itseluottamusta ja kykyä selviytyä erilaisista ongelmista. Kielteisen ihmisen minuutta ilmentää aggressiivisuus, arvostelevuus, kateellisuus, syyllistäminen. Kielteisyys ilmenee äänensävyissä, sanoissa, teoissa ja koko olemuksessa, josta se välittää ympäristöön haitallista energiaa. Heikkoudetkin on tärkeää tiedostaa, mutta niitä ei valmentajana saa lietsoa. Jos nuori sanoo, ettei voi, osaa tai pysty, rohkaise ja opeta häntä sanomaan itselleen: minä voin, osaan ja pystyn! Kiitos ja kannustus ovat todella tärkeitä. Iloitse ääneen onnistumisista niin yksilöurheilijan kanssa kuin myös joukkueena.

Palautteen antaminen ja tunteet

  • OPETTELE tuntemaan millainen itse olet palautteenantajana. Missä tilanteissa annat palautetta, kenelle, kuinka usein, millä tavalla, millä äänensävyllä, mistä asioista ja miksi?  Miten voisit vahvistaa omaa palautteenantoasi myönteisemmäksi ja urheilijan tunteet huomioon ottavammaksi?
  • OPETTELE tuntemaan urheilijasi. Toiset urheilijat tulkitsevat helpommin pieniinkin virheisiin ja epäonnistumisiin liittyvät palautteet oman persoona- ja identiteettitasonsa kautta. Kun yksi pelaaja ajattelee tilanteesta ” no, näitä sattuu, ensi kerralla paremmin”, niin toinen pelaaja voi ajatella samasta tilanteesta ja palautteesta ” en taaskaan pystynyt tähän. Olen ikuinen epäonnistuja ja huono ihminen”. Muista palautteessa myönteisyys, kannustus ja rohkaiseminen.
  • KIINNITÄ palautteen antamisessa huomiota myönteisiin ja rakentaviin näkökulmiin sekä tulevaan. Urheilijan oma reflektiivinen ote -> voidaan yhdessä urheilijalähtöisesti pohtia mitä tilanteessa tapahtui ja miten voisi jatkossa toimia paremmin.
  • TEETÄ mielikuvaharjoituksia: oppimaan oppiminen! Miten kukakin oppii parhaiten?
  • MYÖNTEINEN palaute: pysähdy oikeisiin suorituksiin ja kehu niitä! -> lisää urheilijan oikeanlaista suorittamista ja minäpystyvyyden tunnetta.

Harjoitukset

Turvaverkko

Jokainen nuori tarvitsee lähelleen turvallisia aikuisia ja hyviä ystäviä, joiden kanssa jutella elämään liittyvistä ajatuksista sekä arjen iloista ja suruista. Harjoituksen tarkoituksena on, että jokainen urheilija tulisi tietoiseksi omasta turvaverkostaan sekä rohkaistuu jakamaan omia tunteitaan ja ajatuksiaan oman turvaverkkonsa jäsenille.

Keskustelkaa yhdessä turvaverkosta ja sen merkityksestä ihmisen elämässä. Apuna voi käyttää Turvaverkko -työvälinettä. Tämän jälkeen pohditaan itsenäisesti keitä ihmisiä kuuluu omaan turvaverkkoon, keihin nuori voi turvautua tai keiltä pyytää tukea ja apua sitä tarvitessaan. Jokainen urheilija piirtää oman turvaverkon ja nimeää sinne henkilön tai henkilöitä. Muistutetaan, että jokaisen turvaverkko on omanlaisensa. Henkilöiden määrä turvaverkossa ei ole tärkeintä vaan se, että jokaisella on ainakin joku, jonka kanssa voi jutella turvallisesti ja luottamuksellisesti. Lapsi ja nuori ei saa jäädä yksin.

Lopuksi keskustellaan: millaisia ajatuksia piirtäminen herätti, oliko se vaikeaa vai helppoa, minkälaisista ympäristöistä turvaverkon jäseniä voi löytyä. Miten turvaverkko voi muuttua?

Turvaverkko

Turvapaikka

Tämä harjoitus sopii hyvin toteutettavaksi esimerkiksi ennen peliä tai tulevaa turnausta. Harjoitus luo myös rauhallisen ja rentoutuneen olon esimerkiksi joukkueessa käsitellyn haastavan aiheen tai joukkueen sisällä olleen tilanteen jälkeen. Tarkoituksena on vahvistaa mielikuvien avulla omaa sisäistä turvallisuuden tunnetta.

Asetutaan mukavaan asentoon lattialla, nurmikentällä tai pukuhuoneessa. Halutessaan urheilijat voivat sulkea silmänsä. Valmentaja ohjeistaa urheilijoitaan tutustumaan turvapaikkaan alla olevien ohjeiden avulla. Jokaisen ohjeen välissä on hyvä pitää riittävän pitkä tauko, jotta urheilijat saavat paremmat mahdollisuudet rentoutuneen olon löytämiseen.

Halutessasi sulje silmäsi.
Rentouta kehosi. Poista jännitykset varpaistasi,

jaloistasi,
keski-kehostasi,
sormistasi.
Tunne, kuinka hartioissasi ja niskoissasi olevat jännitykset poistuvat.
Rentouta kasvosi.
Koko kehosi on nyt rento.
Ajattele seuraavaksi paikkaa, jossa tunnet olosi rennoksi ja turvalliseksi.
Jos sinulle ei tule mieleen sopivaa turvapaikkaa, voit myös kuvitella millainen turvapaikkasi voisi olla.
Siirry nyt mielessäsi tuohon turvapaikkaasi.
Mitä näet ympärilläsi?
Millaisia ääniä turvapaikassasi on vai onko siellä täysin hiljaista?
Millaisia tuoksuja siellä on?
Onko turvapaikassasi muita ihmisiä tai eläimiä?
Katsele vielä hetki turvapaikkaasi.
Sinulla on rento ja hyvä olo.
Hiljalleen siirrä ajatuksesi takaisin tähän hetkeen.
Hengitä syvään muutama kerta.
Avaa lopuksi silmäsi.

Harjoituksen jälkeen on hyvä keskustella, millaisia tunteita harjoitus urheilijoissa herätti, oliko turvapaikan löytäminen tai kuvitteleminen helppoa vai vaikeaa ja miltä harjoituksen jälkeen kehossa tuntuu.


Voimaa urheiluun hyvästä mielestä | Mielen hyvinvointi urheilijan voimavarana | Valmentaja nuoren mielenterveyden vahvistajana | Kohtaamisen taito urheilijan tukena | Kasvava nuori urheilija | Joukkuehenki ja yhdessäolo | Urheilija tunteiden pelikentällä | Kriisit ja selviytyminen urheilijan elämässä