Miten uni muodostuu?

Yöuni kulkee vaiheissa. Näistä ensimmäinen kevyen unen vaihe alkaa heti nukahtamisen jälkeen. Siinä nukkuja on vielä unen valveen rajamailla, mutta ote todellisuudesta alkaa höltyä.  

Tässä vaiheessa lihakset rentoutuvat.  

Unen ensimmäinen vaihe ei ole pitkä, vaan kestää ainoastaan 2-5 minuuttia. Sen jälkeen hieman syvenee toiseen kevyen unen vaiheeseen. 

Siinä lihakset rentoutuvat entisestään, sydämen syke hidastuu ja ruumiinlämpö laskee. Kurkun lihasten veltostuminen voi aiheuttaa kuorsausta tai tuhinaa.  

Tämä vaihe kestää noin 20 minuuttia.  Kahta ensimmäistä vaihetta kutsutaan yleisesti kevyeksi uneksi. 

Kevyttä unta seuraa syvän unen vaihe, joka alkaa siis noin 25 minuutin kuluttua nukahtamisesta. Sen aikana aivojen sähköinen toiminta on hitaimmillaan.  Syvästä unesta herääminen on vaikeaa ja epämiellyttävää.  

Syvä uni on hyvinvoinnille hyvin tärkeää. 

Syvä uni kestää noin puoli tuntia. Sen jälkeen aivot palaavat nopeasti kevyeen uneen. Tässä vaiheessa silmät alkavat liikkua. Aivot aktivoituvat yhtä vilkkaiksi kuin valveilla ollessa. Nukkuja näkee unta erityisesti vilke- eli REM-unen aikana. 

Vilkeuni kestää noin reilut puoli tuntia, minkä jälkeen uni alkaa taas syventyä. Uuden syvän unen vaiheen jälkeen seuraa taas toinen unennäkövaihe. Näitä unisyklejä tehdään yön aikana noin 4-6. Sykli kestää aina noin puolitoista tuntia kerrallaan. Alkuyöstä syvää unta on enemmän, kun taas aamua kohden unisykleissä REM-jaksot ovat pidempiä.

VINKKI: 90 minuutin sääntö

Herääminen on helpointa unisyklin lopussa kun REM-vaihe on juuri loppumassa. Koska uni kulkee noin 90 minuutin kierrossa, kannattaa oman heräämisen ajoittamista suunnitella sen mukaan.  

Jos menet vuoteeseen kello 22 ja nukahtaminen vie 20 minuuttia, hyvä hetki heräämiselle voisi olla kello 7.20, jolloin ehdit nukkua 9 tunnin aikana 6 unisykliä (6 x 90 min = 9 tuntia).

Seuraavaksi: Tavallisimpia uniongelmia: Viivästynyt univaihe

Takaisin unitehtaan etusivulle