Taide rauhoittaa vilkkaimmankin

Taidetta pikkulasten pottaviihdykkeeksi, unikuviksi päiväkodin nukkariin tai nuorille elämän ja erilaisuuden ihmettelyyn? Susanna Kosonen on käyttänyt taidetta lasten ja nuorten kanssa työskennellessä niin päiväkodissa, koulussa kuin toisen asteen oppilaitoksessakin. 

Lasten ja nuorten mielenterveyden asiantuntijakoordinaattori Susanna Kosonen Suomen Mielenterveysseurasta on vienyt lapsia ja nuoria taidenäyttelyyn, kerännyt taidekuvia lehdistä ja askarrellut teoksista työkaluja opetustyöhön.

”Monikulttuurisessa luokissa ja kouluissa olen käyttänyt taidemateriaaleja useiden oppiaineiden opetuksen tukena, mutta myös vuorovaikutuksen ja kielen oppimisessa. Henkinen yhteyskin nuorten kanssa on löytynyt taiteen avulla. ”

Lisäksi Kosonen on selvittänyt Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen laitoksen pro gradu -työssään sitä, kuinka varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttävät taidekortteja, ja millaisia mielenterveyttä vahvistavia vaikutuksia nämä ovat havainneet.'

Toivoa taiteesta

”Taiteesta voi löytää toivoa. Sitä voi käyttää lasten, nuorten ja aikuisten kanssa vahvuuksien löytämiseen, itsetuntemuksen vahvistamiseen tai vaikka unelmointiin. Mahdollisuudet ovat rajattomat.”

Kun Kosonen aloitti työt seurassa, hän halusi tuottaa materiaalin lapsille lasten kanssa. Tuolloisessa hankkeessa järjestettiin esikouluikäisille taidepajoja Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin taiteesta Järvenpään taidemuseon kanssa. Kosonen marssi päiväkoteihin mukanaan kuvia taiteilijoiden teoksista.

”Ilahduin, että klassiset maalaukset sytyttivät vielä 2000-luvullakin lasten mielet. Kuvista käyttöön otettiin 40 eniten keskustelua ja tunteita herättäneet.”

Näistä kymmenen valittiin aukeamakuviksi Lapsen mieli -kirjaan, jota varhaiskasvatuksen ammattilaiset käyttävät työssään.

”Yksi näistä on Riviera-teos yksinäisestä tytöstä. Sen äärellä lapset miettivät, onko tyttö karannut ja miten hän uskaltaa olla itsekseen? Teos toimi herätteenä keskustelulle lapselle turvallisesta maailmasta.”

”Pojat luodolla -kuvan äärellä olen käynyt lukuisat liikuttavat keskustelut. Kuvan kätketty poika on herättänyt ajatuksia kuolemasta. Lapset ovat kysyneet, onko se enkeli, tai onko poika voinut kadota näkymättömiin, jos sitä on esimerkiksi kiusattu paljon.”

”Taiteen äärellä katsotaan samaan suuntaan. Lapset ovat vilpittömiä ja valmiita keskustelemaan isoista aiheista, mutta myös pienemmistä. Välillä olemme jutelleet kasvamisesta, siitä, että kohta niin iso, että saa lähteä yksin ulos seikkailemaan tai viedä pikkuveljen puumajaan”

Korttien äärellä kasvattajat muistivat työnsä hienouden

Oikeus nauttia taiteesta ja kulttuurista on lapsen laissa säädetty perusoikeus. Lisäksi Kosonen näkee taidekokemusten tarjoamisen etuoikeutena lapsen kanssa aikaansa viettävälle aikuiselle. Tämä saa olla vierellä, katsoa, ihmetellä ja ihailla lapsen kanssa.

Kososen gradu-tutkimukseen osallistuneet ammattilaiset olivat käyttäneet taidekortteja lasten kanssa laajasti ja monipuolisesti. Niiden avulla oli esimerkiksi harjoiteltu yhdessä toimimista ja keskustelua. Varhaiskasvattajien mukaan korteilla oli ollut vaikutusta esimerkiksi lasten tunnetaitoihin, itsetuntoon ja kuulluksi tulemisen kokemukseen. Lisäksi esiin nousi taidekorttien äärelle pysähtymisen vaikutus rauhoittumiseen ja lepoon.

”Ryhmän vilkkaimmatkin menijät olivat hämmästyttävästi hiljentyneet ja rauhoittuneet pohdiskelemaan taiteen äärelle.”

”Sain myös kiitosta siitä, että korttien kautta moni muisti työnsä hienouden varhaiskasvattajana. Kiireessähän keskustelu ja hiljentyminen helposti unohtuvat. ”

Gradussa tutkittiin varhaiskasvattajien työsarkaa, mutta kortteja voidaan käyttää kaikenikäisten kanssa.

”Niitä on käytetty matematiikan opetuksen tukena, tai tanssin, tarinankirjoittamisen tai rooliin eläytymisen innoittajana esiintymiskoulutuksessa.”

”Vaikka olen antanut vinkkejä korttien käyttöön, ei ole oikeaa tai väärää tapaa käyttää niitä. Jokainen katsoo niitä elämänkokemuksensa kautta. Joku kuvista voi näyttää aikuisesta synkältä tai ahdistavalta, kun lapsella taas voi herätä ihan vastakkainen ajatus.

”Tärkeintä on taiteen äärelle pysähtyminen, hetkessä syntyvä lasten ja aikuisten kohtaaminen ja vuorovaikutus.”

TEKSTI: JUTTA KAJANDER
KUVA: SUSANNA KOSOSEN KOTIALBUMI

Lue lisää

Susanna Kososen Pro gradu -työ Jyväskylän yliopiston julkaisujärjestelmässä
Vennyn ja Eeron ihania kuvia -taidekorttipakka

Mielenterveystaitoja varhaiskasvatukseen ja neuvolaan
Lapsen mieli -kirja
Materiaalia varhaiskasvatukseen ja neuvolaan
Tunnekortit varhaiskasvatukseen
Uusi varhaiskasvatussuunnitelma vahvistaa mielenterveyttä

 

Yhteystiedot

Susanna Kosonen
Asiantuntijakoordinaattori
Työelämän kehittäminen

+358 40 182 0656Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki