Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymää harvoin diagnosoidaan ennen esikoulu tai kouluikää. Tutkimuksen ja diagnoosin taustalla on usein tuen tarve lapsen koulunkäynnille.

Tavallista on että Asperger-piirteitä omaavalla lapsella oppimisen taidot ovat ikätasoiset tai lähellä ikätasoa. Hän saattaa jopa pärjätä erinomaisesti häntä kiinnostavissa aineissa.  Sosiaaliset taidot ovat sen sijaan yleensä jäljessä ikätasosta. Lapsen kiinnostus saattaa suuntautua muuhun, kuin sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osaksi syynä voi olla vuorovaikutuksen monimutkaisuus, hänelle on vaikea tulkita muiden käyttäytymistä, ilmeitä ja eleitä.

Näitä lapsia saatetaan kuvailla ’pikkuprofessoreiksi’, heille on tyypillistä musta-valkoinen ajattelu ja ehdoton rehellisyys. Motoristakin kömpelyyttä esiintyy joskus, mikä puolestaan saattaa vaikeuttaa osallistumista aktiivisempiin leikkeihin. Lapsella saattaa olla vaikeuksia aloittaa keskusteluja ja tutustua muihin – mm. kasvojen tunnistaminen ja nimien oppiminen ryhmässä saattaa viedä tavallista pitempään. Muiden lasten leikkiin tai peliin liittyminen saattaa olla vaikeaa myös puheen tasolla – tähän liittyy vaikeuksia sanojen painon ja ajoituksen ymmärtämisessä, kielen nyanssien tunnistamisessa, viestinnän käytäntöjen ja eleiden tulkinnassa. Erityisesti vapaa-aika ystävien kanssa saattaa tuntua hyvin vaativalta, kun koulun rutiinit ja säännöt eivät ole tuomassa siihen rakennetta.

Asperger-piirteitä omaavilla lapsilla saattaa olla kielteinen maine ikätoverien keskuudessa. Heille on tyypillistä heikko tunteiden säätely ja vaikeus säädellä omaa käyttäytymistä, mikä nostaa heidät esiin muiden joukosta ja vaikeuttaa molemminpuolista ymmärtämistä. Erot voivat olla kuitenkin myös hyvin hienovaraisia, jolloin lapselta saatetaan odottaa ns. normaalia käytöstä, mikä jättää huomiotta hänen erityispiirteensä ja vahvuutensa.

Vaikka aivojen rakenteessa ei ole Aspergerin oireyhtymästä kärsivillä eroa ikätovereihin, kasvojen prosessointi ja tunnistaminen ei aktivoi samoja aivoalueita kuin muilla. Puutteellinen aktivaatio on yhteydessä vähäisempään huomioon ja sitä kautta oppimiseen kasvonpiirteiden prosessoinnissa ja tulkinnassa.

  • Tutkimuksissa todettu että tv-kuvaa seuratessa autististen henkilöiden huomio kiinnittyy automaattisesti elottomiin objekteihin ja yksityiskohtiin, ei kasvoihin
  • Pienten autististen lasten huomio kasvoissa keskittyy leuan ja suun alueelle, jolloin katsekontakti ja sen avulla oppiminen jää puutteelliseksi.

Aspergerin oireyhtymä tarkoittaa kasvun ja kehityksen erityispiirteitä, jotka monesti aikuisikään mennessä opitaan kompensoimaan.  Parhaimmillaan nämä henkilöt hyödyntävät omia vahvuuksiaan suuntautumalla alalle, missä niitä arvostetaan. On kuitenkin tärkeää varmistaa, että lapset ja nuoret joilla on näitä haasteita, saavat tarvitsemansa tuen ja heidät hyväksytään omana itsenään koko kouluajan. Tässä on vanhemmilla, opettajilla ja kaikilla läheisillä aikuisilla tärkeä rooli viestin välittäjinä.

Takaisin artikkeliin neuropsykiatriset häiriöt