Käytöshäiriön ilmeneminen

Viimeisen kymmenen vuoden aikana käytöshäiriötä on tutkittu yhä enemmän, ja tultu siihen tulokseen että pelkästään jako lapsuudessa tai nuoruudessa alkavaan käytöshäiriöön ei ole riittävän tarkka. Monilta käytöshäiriö häviää varhaisaikuisuuteen mennessä ja häiriötä ilmenee eri muodoissa. Käytöshäiriön taustan ja piirteiden tunnistaminen on tärkeää kun pohditaan lapsen tai nuoren tukea ja hoitomuotoja.

Käytöshäiriön eri muotoja ovat:

  • epäsosiaalinen käytöshäiriö (lapsella tai nuorella ei ole ikätasoisia ystävyyssuhteita)
  • sosiaalinen ja masennusoireinen käytöshäiriö (lapsella tai nuorella on ikätasoisia ystävyyssuhteita, oireet voivat ilmetä vertaisryhmässä tai sen ulkopuolella)
  • perheen sisäinen käytöshäiriö (kohdistuu perheenjäseniin, ei ilmene juurikaan perheen ulkopuolella)
  • uhmakkuushäiriö (alle 10-vuotiailla lapsilla, voi edeltää käytöshäiriön syntyä)
  • hyperkineettinen käytöshäiriö (käytöshäiriöön liittyy ADHD:n oireita)

Käytöshäiriöön liittyy usein kahden tyyppisiä piirteitä:

  • vihan hallinnan ja itsesäätelyn ongelmiin liittyvät piirteet
  • tunteettomaan käyttäytymiseen liittyvät piirteet.

Vihan hallinnan ja itsesäätelyn ongelmat ovat käytöshäiriön piirteistä yleisempiä. Taustalla on usein herkästi reagoiva temperamentti ja taipumusta ärtyisyyteen. Tämän lisäksi ankara vanhemmuus ja vaikeat kokemukset lapsuudessa lisäävät vihan ja ahdistuksen tunteita. Nämä lapset ja nuoret oppivat tulkitsemaan ympäristöään kielteisesti ja näkevät sen useammin uhkaavana. Heidän ympäristönsä ei tue tunteiden säätelytaitojen ja muun itsesäätelyn oppimista. On tärkeää huomata, että näillä lapsilla tunteet ovat hyvin voimakkaita ja kielteiset kokemukset vain vahvistavat niitä. Perheessä heidät saatetaan jo alusta asti nähdä ”vaikeina lapsina”, mikä lisää konfliktitilanteita ja kurinpitoa. Yksi vaikuttavimpia tukikeinoja näille lapsille on koko perheen mukaan ottaminen hoitoprosessiin, myönteisen vanhemmuuden tukeminen ja yhteinen tunnesäätelytaitojen opettelu.

Käytöshäiriön toisessa muodossa tunteettomat, jopa julmat käyttäytymisen piirteet ilmenevät vuorovaikutuksessa toisiin. Muiden tunteilla ei ole merkitystä, lapsi tai nuori ei tunne syyllisyyden tai katumuksen tunteita ja tunne-elämä vaikuttaa kokonaisuudessaan olevan pinnallista. Temperamentiltaan nämä lapset ja nuoret vaikuttavat hyvin rohkeilta, piittaamattomilta, eivätkä juurikaan reagoi rangaistuksen tai moitteiden uhkaan. Heillä saattaa olla myös vaikeuksia tunnistaa muiden tunnereaktioita ja biologisesti heidän kykynsä tuntea pelkoa on tavallista matalampi. Näin ollen monet varhaislapsuuden oppimiskokemukset eivät tue heidän tunne-elämänsä tasapainoista kehittymistä. Näiden piirteiden osuus käytöshäiriöisistä on arvioitu olevan 10-46 prosenttia. Tunteettomat käytöshäiriön piirteet viittaavat vakavan antisosiaalisen käytöksen pitkäaikaiseen riskiin. Ne vaativat aikuisten taholta välitöntä puuttumista ja terveydenhuollon ammattilaisten osallistamista.

Takaisin artikkeliin käytöshäiriöt