Murehtiminen laskee mielialaa

Murehtiminen (asioiden vatvominen, ajatusten palautuminen yhä uudelleen samaan aiheeseen) on normaalia mielen toimintaa, mutta liiallisena haitallista hyvinvoinnin kannalta. Ylenmääräinen murehtiminen altistaa masennukselle ja ahdistukselle. Se on myös yksi masennusta aiheuttavista ja ylläpitävistä tekijöistä. Tällöin murehtimisesta tulee toimimaton selviytymiskeino, on tunne siitä että tekee jotakin kun murehtii, mutta asiat eivät ratkea tai korjaannu. Murehtiminen voi aiheuttaa väsymystä, päänsärkyä, vatsakipua ja muita epämääräisiä oireita. Itsensä voi siis kirjaimellisesti murehtia kipeäksi. Stressin kokemukset liittyvät myös monesti murehtimiseen.

Myös lapset ja nuoret murehtivat ja murheet keskittyvät usein lähitulevaisuuteen (mitä tapahtuu koulussa, selviääkö kokeesta, saako kavereita, joutuuko olemaan yksin, selviääkö asetetuista odotuksista). Murehtiminen voi olla vanhemmilta opittua, tapa käsitellä asioita. Jotkut ovat myös temperamentiltaan alttiimpia murehtimaan ja havaitsemaan riskit ja mahdolliset harmit. Omat ajatukset voivat tuntua niin konkreettisilta, ettei niitä osaa enää erottaa todellisuudesta.

Mitä tehdä, kun murheet tuntuvat ottavan vallan?

Murehtimista ei voi, eikä kannatakaan kokonaan lopettaa. Se on mielen tapa suojautua ja välttää riskejä, löytää ratkaisuja ja välittää siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Murehtimaan voi kuitenkin opetella paremmin ja terveellisemmin. Aikuiset voivat auttaa lapsia ja nuoria tunnistamaan murehtimisajatukset, kertoa että niitä on joskus kaikilla ja miten niiden kanssa kannattaa toimia. Seuraavat vinkit sopivat kaiken ikäisille.

  • Ajatukset ovat vain ajatuksia ja monesti tilanteissa on paljon muitakin vaihtoehtoja. Voi jopa miettiä, kuinka paljon todella uskoo jonkin murheen toteutumiseen, kuinka todennäköistä se on ja mikä olisi vielä todennäköisempi vaihtoehto.
  • Hengitysharjoitukset ja tietoisen läsnäolon harjoitukset tuovat mielen nykyhetkeen, pois tulevan murehtimisesta.  Tämä voi olla hyvä keino pysähtyä ja huomata että kaikki onkin hyvin, juuri nyt.
  • Aseta murehtimisaika. Se voi olla vaikka 10 minuuttia päivässä, jolloin voi murehtia kaikki mahdolliset asiat. Kun murehtimisajatuksia tulee mieleen päivän aikana, ne voi siirtää tähän hetkeen. Myös ennen nukkumaan menoa voi kirjoittaa ylös kaikki murheet, tai ne voi kertoa vanhemmalle joka kirjaa ne ylös. Silloin niihin ei tarvitse enää palata yön aikana.
  • Kun lapset ja nuoret kertovat aikuiselle huoliaan, nämä monesti vakuuttelevat nopeasti ettei huoleen ole aihetta. Vakuuttelu on kuitenkin lyhytaikainen helpotus, ja murhe usein palaa nopeasti takaisin. Siksi kannattaa ottaakin aikaa huolesta puhumiseen ja sen tutkimiseen yhdessä. Jotkut huolet voivat vaatia myös ongelmanratkaisua ja toimintaa.
  • Liikunta ja sosiaaliset tapahtumat vetävät huomion pois murehtimisesta. Kiinnostava tekeminen voi olla joskus paras keino murehtimisen katkaisemiseen.

Takaisin artikkeliin mielialahäiriöt