Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen

Perhe, kaveripiiri, koulu ja vapaa-ajan harrastukset muodostavat lapsen ja nuoren elämässä sosiaalisten ja muiden taitojen oppimis- ja harjoitteluympäristön. Aikuisen läsnäolo ja kunnioittava kohtaaminen antavat mallia siitä, miten tunnetaitoja vahvistamalla ja sosiaalisia taitoja opettelemalla voidaan saavuttaa hyviä vuorovaikutustaitoja. 

Aikuisten aika, läsnäolo, välittäminen ja tuki ovat myönteisen vuorovaikutuksen opettelussa ensiarvoisen tärkeitä. Myönteinen palaute, oikean toiminnan mallintaminen, opettaminen ja vahvistaminen tarjoavat mahdollisuuden tutkia omia vahvuuksia ja kokeilla vaihtoehtoisia lähestymistapoja.

Resilienssi eli joustava sopeutumiskyky, mielen kimmoisuus ja kyky toipua vastoinkäymisistä on yksi tapa hahmottaa hyvinvointia ja voimavaroja. Erityisesti lasten ja nuorten osalta se on noussut tutkijoiden kiinnostuksen kohteeksi. Resilienssi on aina yhteydessä kehityksen haasteisiin, miten yksilö ne kohtaa, ja selviää kaikesta huolimatta. Myönteisen vuorovaikutuksen tukeminen kasvatuksessa on resilienssin tärkeä lähde. Miten lapsi tai nuori kohtaa haastavat vuorovaikutustilanteet kertoo paljon siitä, millaiset voimavarat hänellä on selvitä myös vaikeuksien kohdatessa.  Resilienssi kehittyy vuorovaikutuksessa ja se vahvistuu haastavissa tilanteissa koetun sopeutumisen, muuttumisen, oppimisen kautta.

Sosiaalisten taitojen lisäksi tarvitaan tunnetaitoja, jotka antavat mahdollisuuden kohdata muita, ymmärtäen samalla omia, sekä muiden reaktioita eri tilanteissa. Tunteiden kohtaaminen, kanssa oleminen, hyväksyminen ja nimeäminen ovat hyvinvointia tukevia perustaitoja, jotka kehittyvät koko kouluajan, vaikka niiden pohja onkin jo varhaislapsuuden kokemuksissa. Tunteiden ilmaiseminen (tunteikkuus) ja niiden säätely ennustavat parhaiten sosioemotionaalista sopeutumiskykyä.

Vinkkejä aikuiselle vuorovaikutuksen ja tunnetaitojen vahvistamiseen yhdessä lapsen tai nuoren kanssa:

  1. Puhukaa tunteista, etsikää niille nimiä, tarkkailkaa missä ne tuntuvat. Kerro myös omista tunteistasi ja näytä, miten toimit niiden kanssa.
  2. Pohtikaa, miten tunteet vaikuttavat toimintaan. Miten vuorovaikutuksessa vaikkapa ärtymys tulee esille, vaikka sillä ei olisi mitään tekemistä puhekumppanin kanssa.
  3. Antakaa toisillenne myönteistä palautetta onnistumisista.
  4. Harjoitelkaa läsnäoloa ja toisen kuuntelemista. Aikuinen voi antaa pienemmällekin lapselle mallin siitä, mitä tarkoittaa toisen sanojen kuuleminen ja tunteiden kohtaaminen.

Takaisin artikkeliin Vuorovaikutus ja käyttäytyminen