Nuoren unirytmit muutoksessa

Nuoruusiässä, yli 12-vuotiailla lapsilla unen kokonaismäärä vähenee ja lapsuuteen verrattuna rytmi siirtyy myöhäisemmäksi. Unen ja unirytmien muutokset saattavat johtaa uniongelmiin, tai jaksoon, jolloin etsitään uusia nukkumistottumuksia. Muutokset liittyvät sekä ympäristön vaikutuksiin että biologisiin muutoksiin. Toisin kuin monesti ajatellaan, nuoret tarvitsevat kuitenkin lähes yhtä paljon unta kuin nuoremmat lapset, 9-10 tuntia yössä. Tutkimuksissa on havaittu että 9 tunnin yöunet ovat luonnollisen pituiset ja riittävät suurella osalla teini-ikäisiä, mutta on myös paljon heitä, jotka tarvitsevat enemmän unta. Vasta noin 18 vuoden iässä nuoren aivot ovat siinä kypsyysvaiheessa, että niitä voi verrata aikuisen aivoihin ja unentarve vähenee vastaamaan aikuisen keskimääräistä unentarvetta, 7-8 tuntia yössä.

Nuoret tuntuvat kuitenkin nukkuvan vähemmän kuin heille olisi tarpeellista.  WHO:n koululaistutkimuksen mukaan 11-vuoden iässä nuoret nukkuvat keskimäärin 9 tuntia, 13-vuotiaana keskimäärin 8 tuntia ja 15-vuotiaana keskimäärin 7-8 tuntia yössä kouluviikon aikana. Ei siis ihme, että 15-vuotiaista itsensä väsyneeksi kouluviikon aikana tuntee noin neljä kymmenestä. Vuorokausirytmi siirtyy myös nuoruusiässä 1-3 tuntia myöhäisemmäksi, eli suuri osa nuorista valvoo myöhempään illalla. 

Miksi nuorten unirytmit muuttuvat? Unirytmiin ei vaikuta pelkästään ympäristö, kaverien esimerkki tai omat valinnat, vaan myöskin biologiset muutokset. Tämä on havaittu ympäri maailmaa tehdyissä tutkimuksissa, joissa samat ilmiöt tuntuvat toistuvan nuorten elämässä. Unirytmi muuttuu siis lähes kaikilla nuorilla, ja tytöillä hieman aiemmin kuin pojilla. Tähän vaikuttanevat hormonaalisten muutosten lisäksi aivojen kehitys ja kypsyminen. Unirytmit myös vaihtelevat koulupäivien ja viikonloppujen välillä, univelkaa tuntuu kertyvän erityisesti viikolla, ja sitä pyritään korvaamaan viikonlopun aikana. On myös havaittu, että aikaiset herätykset arkiaamuina kasvattavat univelkaa, sillä nuoren melatoniinin (unen tuloon vaikuttava hormoni) eritys ja nukkumaan meno eivät aikaistu vastaavasti.

Tutkittaessa mikä erityisesti vaikuttaa nuorten uneen, stressin merkitys on havaittu erityisen suureksi. Paineet koulussa tai vapaa-ajalla heijastuvat unen määrään ja laatuun. Myös digitaalisen median käyttö monella laitteella (netti, some, pelit) iltaisin näyttäisi vaikuttavan haitallisesti uneen.

Vaikka muutokset unirytmissä ovat tavallisia nuoruusiässä, niihin voi yleensä myös itse vaikuttaa rauhoittamalla illan ohjelmaa ja tarkistamalla unitottumuksia. Tähän voi olla apuna 10 vinkkiä parempaan uneen. Jos unirytmi on näistä toimista huolimatta hyvin myöhäinen tai uniongelmia esiintyy säännöllisesti, kannattaa olla yhteydessä terveydenhuollon ammattilaiseen.

Takaisin artikkeliin riittävä uni