Osaava yrittäjä saa työntekijän kukoistamaan


Jari-Pekka Koponen kuuluu hyvinvointia edistävän Yrittäjien hyvinvointikillan ohjausryhmään.

Hankasalmelainen Jari-Pekka Koponen perusti ensimmäisen kaivinkoneyrityksensä jo kaksikymppisenä. Nyt hän pyörittää kolmea Jari-Pekka-nimistä liikenneasemaa Keski-Suomessa.

Koponen toimii Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajana ja pyrkii syksyllä puheenjohtajaksi.  Se tarkoittaisi, että Koposen aika kuluisi pitkälti Yrittäjien järjestön parissa.

– Se olisi hieno mahdollisuus antaa oman yrityksen johdossa enemmän tilaa muille, kertoo Koponen.

Koko työuran pituisia työsuhteita

Sesonkiaikaan heinäkuussa Koposen palkkalistoilla on noin 150 työntekijää. Liikenneasemien laajentuminen on muuttanut Koposen asennoitumista yrittäjyyteen.

– Vuosien mittaan olen oppinut entisestään arvostamaan työntekijöiden osaamista. Kaikkea ei voi enää mitenkään tehdä itse. Oma rooli on muuttunut tiskin takana toimimisesta valtavaksi delegoimisprosessiksi.

– Se, että nykyihmiset tietävät mitä haluavat ja vaativat sitä, näkyy entistä selvemmin liikenneasemilla ja vaikuttaa asiakaspalvelun työntekijöiden arkeen. Sosiaaliset taidot ovatkin hyvin ratkaisevassa asemassa, kun mitataan palvelualalla onnistumista, Koponen kertoo.

Koponen haluaa saada työntekijänsä kukoistamaan

– Kun työntekijöille antaa vastuullisempia tehtäviä, niin he mielellään haluavat niitä lisää. Ihmiset nauttivat, kun pääsevät tekemään haasteellisia ja mielenkiintoisia työtehtäviä. Hienointa on, kun huomaa työntekijöiden innostuvan ja nauttivan työstään. Silloin he alkavat kukoistaa.

– Työ Koposen liikenneasemalla on monelle nuorelle ensimmäinen kosketus työelämään. Arvostavassa ympäristössä viihdytään ja monien kohdalla siitä näyttää muodostuvan koko työuran pituinen työsuhde. Osa työntekijöistä on ollut työssä ensimmäisen liikenneaseman perustamisesta saakka, eli jo 24 vuotta.

Koposen liikenneasemilla ei pomotuskulttuuria arvosteta, vaan työtä tehdään tiimeissä.

Palvelutehtävissä tärkeintä on työntekijän halu palvella asiakkaitaan mahdollisimman hyvin.

Huolia saa kertoa ”äideille” ja ”isille”

– Liikenneasemien työssä työntekijöille muodostuu luontevasti erilaisia rooleja, ja yhteisöllisyys syntyy helpolla. Liikenneasemilla meillä on esimerkiksi ”äitejä” ja ”isiä”, joilta nuoremmat työntekijät saavat kertoa huoliaan ja keskustella niin työstään kuin yksityiselämästään.

Yhteisöllisyyteen kuuluvat myös asiakkaat.

– Hartolan, Hankasalmen ja Joroisten maaseutupitäjissä liikenneasemista on muodostunut tärkeä osa alueen sosiaalista kanssakäymistä. Jos joku vakituisista kävijöistä ei näy muutamaan päivään, niin perään jo soitellaan, että onko kaikki varmasti kunnossa, kertoo Koponen.

– Meillä on asiakkaita, jotka käyvät liikenneasemalla jopa viisi kertaa joka päivä. Yhteisöllisyyttä rakennetaan myös tietoisesti esimerkiksi palkitsemalla vuoden kävijät. Yksinäisten joulupuuro -tapahtuma sen sijaan epäonnistui, koska ihmiset eivät halunneet leimautua yksinäisiksi.  Kaikille avoin joulupuurotilaisuus olisi järkevämpi.

– Esimerkiksi Hartolan liikenneasemalla kokoontuu päivittäin kunnan varjohallitus puimaan kunnan tärkeimpiä tapahtumia. Hankasalmella pariskunnat kokoontuvat kesäsunnuntaisin seuraamaan mökkiläisten paluuliikennettä Helsinkiin. Samalla vaihdetaan kuulumisia.

Yrittäjien hyvinvointikilta

  • Henkistä hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukeva verkosto, joka vahvistaa ja ylläpitää pienten ja keskisuurten yritysten yrittäjien arjessa jaksamista.
  • Muodostaa säännöllisesti kokoontuvia, ammatillisesti ohjattuja kiltaryhmiä.
  • Tarjoaa yrittäjille koulutusta hyvinvoinnista ja sen ylläpitämisestä, lisää yrittäjien ja kansalaisten mielenterveystietoa ja hyvinvointia.
  • Yrittäjien hyvinvointikilta -hanke, 2008–2010, 2012–2014, toimii Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksella. Toimintaa koordinoi Suomen Mielenterveysseura.

Lisätietoa Yrittäjien hyvinvointikillasta

TEKSTI JA KUVA: SAMI LIUKKONEN

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 4/2014

Tilaa Mielenterveys-lehti