Kuinka kohdata kriisi itsetuntemuksen ja myötätunnon keinoin?

Uutiset

Vaikeudet ajavat syvän kuopan reunalle, tuttu maailma romahtaa: onko mitään tehtävissä? Voiko kriisejä oppia kohtaamaan paremmin tai edes joten kuten? Arto Pietikäisen Joustava mieli -kirjasarjan tuorein tulokas, Joustava mieli tukena elämänkriiseissä tuo kriisiavun tietotarjontaan käytännönläheisen täydennyksen.

Koettelemuksia ja menetyksiä tulee kaikille. Läheinen kuolee tai oma terveys pettää. Työttömyys laittaa talouden kuralle. Joku vammautuu onnettomuudessa, jonkun puoliso narahtaa sivusuhteesta. Kriisin laukaisevien tapahtumien lista on pitkä ja monenkirjava.

Olipa kyseessä mikä tahansa kriisi, tuen ja avun tarve on ymmärretty jo pidempään. Kriiseihin on tarjolla tukea niin netissä, puhelimessa kuin kasvokkain, kunhan osaa apua hakea. Viime aikoina kriisiavun osalta tosin debriefingin eli jälkipuinnin toimivuudesta käyty myös kriittistä keskustelua. Joka tapauksessa kriisin kohtaaminen on raskasta, ja voi tuntua ylitsepääsemättömän tuskalliselta. Usein kriisiin joutunut tarvitsee apua ja tukea.

Joustava mieli tukena elämänkriiseissä -kirja pohjautuu tutkitustikin toimivaan hyväksymis- ja omistautumisterapiaan, taustalla uudempi kognitiivinen käyttäytymisterapia ja tietoisuustaidot. Opas on suunnattu kriisin koskettamille ja heidän läheisilleen, sekä heitä työssään kohtaaville.

Kirja luo katsauksen kriiseihin, menetykseen ja suruun, mutta keskittyy ennen kaikkea taitoihin, joiden avulla päästä niistä eteenpäin. Kriisin läpi luovimisessa auttaa kirjan esittelemä menetelmä, hyväksymis- ja omistautumisohjelma. Sen eri elementtejä ovat itsemyötätunto ja tietoisuustaidot, anteeksianto, tunnetaidot ja todellisuuden hyväksyminen, samoin omien arvojen ja vahvuuksien tunnistaminen sekä toimiminen niiden mukaan.

Parhaimmillaan vaikean kokemuksen kohtaaminen voi vahvistaa psyykkistä joustavuutta, resilienssiä.

Muuttuneen todellisuuden ja tunteiden kohtaamista

Sävyä, jolla itseään puhuttelee vaikeuksien keskellä, kannattaa oppia kuulostelemaan. Oppaassa puhutaan itsemyötätunnosta kriisin ensiapuna, ja siitä kuinka kärsimyksen hetkellä myötätunto itseä kohtaan on yksi parhaista asioista. Sitä voi harjoitella vaikkapa kohtelemalla itseään kuin parasta ystävää, jonka näkee voivan huonosti.

Helpommin sanottu kuin tehty, mutta kirja tarjoaa käyttöön konkreettisia työkaluja. Opas on samalla työkirja, jonka jokaisesta luvusta löytyy useampi, teemaan soveltuva harjoitus.

Kriisissä olevaa johdatellaan ottamaan toipumisen askeleita toisiaan täydentävillä hyväksymisen ja omistautumisen poluilla. Kenties turhankin juhlalliselta kuulostava omistautumispolku tarkoittaa käytännössä arvojen tutkailua, omasta hyvinvoinnista huolehtimista, ja tarvittavan tuen ja avun hakemista. Arvotkin voivat mennä kriisissä uusiksi: niiden hahmottamiselle on syytä varata aikaa.

Hyväksymispolku taas tarkoittaa muuttuneen todellisuuden hyväksymistä, itsemyötätunnon sekä tunne- ja tietoisuustaitojen harjoittelua. Kriisi muuttaa aina ihmisen kokemusmaailmaa: muutosta kuvaa usein aika ennen kriisiä ja sen jälkeen. Vanhasta irrottautuminen edellyttää kykyä kohdata muuttunut todellisuus. Kirjan askeleet auttavat hyväksymään, etteivät asiat ole kuin ennen. Myös anteeksiantoa niin toiselle kuin itsellekin voidaan tarvita: tunnetasolla se tarkoittaa menneisyydestä irrottautumista.

Tietoista läsnäoloa, eli ”ankkurin pudottamista, siirtymistä suorittamisesta olemiseen” harjoitellaan mindfulness-pohjaisilla hengitys- ja läsnäoloharjoituksilla. Ne auttavat hyväksymään nykyhetken hyväksymistä arvottamista tai tuomitsemista.

Ihminen ei ole yhtä kuin omat tunteensa tai ajatuksensa

Hyväksymispolulla nähdään hankalatkin tunteet ymmärrettävinä reaktioina vaikeaan tilanteeseen. Surua, pelkoa tai vihaa opetellaan kohtaamaan, ei välttämään tai kieltämään. Kun ihminen huomaa, ettei hän ole yhtä kuin omat jumittavat ajatuksensa, niihin saa etäisyyttä. Samalla huomio siirtyy kohti sitä, mihin voi oppia vaikuttamaan. Vahingollisille ajatuskuvioilleen voi oppia väittämään vastaan ja vaihtamaan näkökulmaa.

Kirjan tavoitteena on, että vaikeat tunteet ja muistot eivät enää hallitse arkea. Opitut taidot tulevat hyötykäyttöön myös tavallisessa arjessa, kriisin jälkeen.

Kompakti ja käytännöllinen kirja käsittelee keskeiset asiat ratkaisukeskeisellä tavalla. Kuitenkin alkuosan tietokatsaus kriiseihin jää varsin ohueksi. Esimerkiksi kriisin vaiheita shokki- ja reaktio-, käsittely- ja uudelleen suuntautumisen vaiheineen olisi ollut tarpeellista avata siksikin, että menetelmät eivät sovellu kriisin akuuttiin vaiheeseen. Myös kriisissä olevan kohtaamiseen olisi kaivattu täydennystä.

Kirjan tapauskertomukset, Askon potkut, Jaanan kokema keskenmeno, Pekan puolison menetys on kirjaa varten sepitetty. Niistä tulee jossain määrin keinotekoinen vaikutelma. Moni kriisin läpikäynyt olisi epäilemättä valmis kertomaan kokemuksistaan, joku tunnistettavuus häivyttäen, mutta moni myös omalla nimellä. Todellisen elämän kertomukset olisivat sopineet sepitteitä paremmin muuten toimivaan elämäntaito-oppaaseen.

Arto Pietikäinen: Joustava mieli tukena elämänkriiseissä. Duodecim 2017. 215 s. Tietokirja.

TEKSTI: Ellen Tuomaala

Tämän artikkelin kirjoittamista on tukenut Suomen Tietokirjailijat ry.

Takaisin