Kulttuuri kuuluu kaikille

Elokuvasta keskustellaan, ilahdutaan, arvostellaan yhdessä muiden kanssa. Näkövammainen henkilö on jäänyt viime päiviin tästä paitsi.

Kuvailutulkkausta ja tekstitettyä teatteria

– Kiehtovaa, toteaa Kulttuuria kaikille -palvelun erityisasiantuntija, taide­kasvattaja Sari Salovaara hiljattain kuuntelemastaan Klaus Härön elokuvan Miekkailija kuvailutulkkauksesta.

– Huomasin asioita, joihin elokuvaa katsoessani en kiinnittänyt lainkaan huomiota. Uusien teknologisten sovellusten myötä niinkin visuaalinen taidemuoto kuin elokuva avautuu nyt näkövammaisille ihmisille. Näin he pääsevät jakamaan elokuvan synnyttämiä kokemuksia ja ajatuksia.

Kuvailutulkkaus on yksi esimerkki saavutettavasta kulttuurista. Urheilumuseon moniaistisessa näyttelyssä taas joitakin museoesineitä saa kosketella. Ei kuitenkaan alkuperäisiä

– Paavo Nurmen piikkarit pysyvät vitriinissä – vaan 3D-tulosteina. Tiedot esineistä voi kuunnella iPadilta tai lukea pistekirjoituksella.

– Meille kädellisille koskettaminen on tärkeää, Sari Salovaara huomauttaa.

Kuulovammaiset henkilöt voivat seurata teatteriesitystä tekstityksen avulla.  Tekstitettynä voi olla paitsi esityksen puhe- ja lauluosuuksia, myös musiikkia, äänitehosteita ja muuta äänimaailmaa. Tulkkausta voi seurata kannettavalta tietokoneelta, näyttämön läheisyyteen sijoitetulta näytöltä tai teatterin jakamilta tekstityslaitteilta.

Saavutettavuus kaikkien etu

Kulttuurin saavutettavuus ei palvele pelkästään erityisryhmiä. Jokaisen elämässä voi tulla yllättäviä, elämää hankaloittavia tilanteita. Kaadut, katkaiset jalkasi ja liikkumisesta tuleekin huomattavasti hankalampaa.

Sari Salovaara korostaa, että saavutettavia kulttuuripalveluja kehitettäessä ajatellaan ensi sijassa helposti tarjonnan ulkopuolelle jääviä ihmisiä.
– Pitäisi aina miettiä vaihtoehtoja liikkumiselle, näkemiselle, kuulemiselle ja ymmärtämiselle. Esteitä on paljon, mutta myös hyvää kehitystä.
– Lisääntynyt yleisö- ja yhteisötyö kertoo osaltaan siitä, että kulttuurin kentällä on halua ja innostusta kehit-tää saavutettavuutta ja ottaa yleisöjä yhteistyöhön tekemään omannäköistään kulttuuria. Joissakin museoissa näyttelyn oltua auki pari viikkoa, tarkistetaan, mikä on toiminut hyvin ja millaisia esteitä on ollut. Pahimmat puutteet korjataan.
Suurimmat saavutettavuuden esteet lienevät asenteet, mielikuvat, raha ja resurssit. Mutta ilmaiseksikin voi tehdä paljon.

Ihminen keskiöön

– Suosittelen palvelujen käyttäjien ja kulttuurityöntekijöiden yhteistyötä. Jo toimintakulttuuria ja -tapoja muuttamalla voidaan saada paljon aikaan. Esimerkiksi huonosti liikkuva ihminen ymmärtää paremmin hankalan tilanteen, jos huomaa henkilökunnan tekevän parhaansa. Saavutettavuus pitäisi ottaa lähtökohdaksi aina muutoksia tehtäessä. Ajan myötä se säästää rahaa.

TEKSTI: TARJA HEISKANEN

Julkaistu Mielenterveys-lehdessä 3/2015

kulttuuriakaikille.fi