Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset julkaistiin: Mieli mukaan lenkkipolulle

Liikunta on ennen kaikkea mielen asia, ja mieli kuuluu lenkkipolulle. Samalla tavalla kuin liikunnan merkitys fyysiselle hyvinvoinnille tunnustetaan, on tärkeä tunnustaa sen merkitys mielen hyvinvoinnille.

Suomen Mielenterveysseuran koordinoimana on laadittu uudet kehittämislinjaukset valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaoston aloitteesta.

Usein unohtuu, että terveys on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten osatekijöiden summa. Fyysisen terveyden rinnalla yhtä lailla tärkeää on pitää huoli yksilöiden psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Mielenterveys on keskeinen osa terveyttä, sanoo valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Minna Paajanen.

Liikunnan mahdollisuudet mielenterveyden edistämistyössä on tärkeä tunnustaa. Alan tutkimus on kuitenkin hajanaista, ja sitä toteutetaan tutkijoiden satunnaisten intressien pohjalta. Koordinaation tarve on suuri, ja sen tulisi ottaa huomioon tutkimuksen lisäksi koulutus-, kehittämis- ja kokeilutoiminta. Tavoitteena on käynnistää kolmivuotinen koordinaatiokokeilu, jonka jälkeen tilanne arvioidaan uudelleen.

Liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjausten tavoitteena on hahmottaa mielenterveysongelmien laajuus ja haastavuus, tuoda esiin liikunnan merkitys mielen hyvinvoinnin tukemisessa ja alan kehitystyössä sekä esittää ehdotuksia alan koordinoinnin ja yhteistyön kehittämiseksi, sanoo Suomen Mielenterveysseuran projektipäällikkö Satu Turhala.

Linjausten taustalla on huoli koko väestön sekä erityisesti syrjäytymisvaarassa ja heikommassa asemassa olevien ihmisten mielen hyvinvoinnista ja liikkumisesta, Turhala sanoo.

Liikunta- ja mielenterveysalan uudet kehittämislinjaukset:

  1. Mielenterveyden ongelmat tunnustetaan ja nostetaan keskusteluun samalle tasolle kuin fyysisen terveyden haasteet. Terveysliikunnan kehittämisessä mielenterveydelle varataan yhtä suuri tila kuin fyysiseen terveyteen liittyvälle kehittämiselle.
  2. Voimassa olevia liikunnan edistämisen linjauksia täydennetään mielenterveyden näkökulmilla. Mielenterveyden ulottuvuudet otetaan huomioon seuraavissa linjauksissa jo suunnitteluvaiheessa.
  3. Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) on luontevaa vastata liikuntatyöstä, jossa mielenterveysosaaminen on liikuntatyön tukena (ns. valtaväestö). Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) on luontevaa vastata mielenterveystyöstä, jossa liikunta on tukena (hoitoa/kuntoutusta tarvitsevat). STM:n ja OKM:n on luonteva vastata yhdessä, erikseen sopimalla liikunta- ja mielenterveystyöstä, jossa kohteena ovat mielenterveydeltään hauraat ja uhanalaiset.
  4. Laaja-alaisen ja hajanaisen tehtäväkentän koordinointia tarvitaan. Koordinoivaksi organisaatioksi sopii luontevimmin Suomen Mielenterveysseura, jolla on alalta pisin ja monipuolisin kokemus. Sen tehtäväalue käsittää erityisesti mielenterveyden ylläpitämisen ja edistämisen, häiriöiden ehkäisyn sekä hoidon ja kuntoutuksen tukemisen.
  5. Valtion liikuntaneuvosto vastaa em. koordinointityön valtakunnallisesta seurannasta ja arvioinnista.

Liikunta ja mielenterveys osana hyvinvointia - liikunta- ja mielenterveysalan kehittämislinjaukset

Linjauksia ovat valmistelleet Suomen Mielenterveysseura ja Liiku Mieli Hyväksi -asiantuntijaryhmä, Mielenterveyden keskusliitto, Soveltava liikunta SoveLi ry, Liikuntatieteellinen Seura ja Haaga-Helia ammattikorkeakoulun liikunnan laitos. Aloitteen tekijänä valtion liikuntaneuvoston erityisliikunnan jaosto.

Takaisin

Yhteystiedot

Satu Turhala
Suunnittelija, kulttuuri ja liikunta
Kansalaistoiminnot

+358 40 652 6646Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki