Liikunta on plussaa

Liikunta vaikuttaa positiivisesti ihmisen mielialaan ja mielenterveyteen.

Tuoreen liikunnan Käypä hoito -suosituksen mukaan liikunta ilmeisesti vähentää depression oireita kohtuullisesti, eli olisi yhtä vaikuttavaa kuin kognitiivinen terapia ja lääkehoito. Näyttö perustuu liikunnan vaikutusta masennuksessa käsittelevään Cochrane-katsaukseen vuodelta 2013.

Masennuksen Käypä hoito -suositus vuodelta 2014 puolestaan luottaa jo vanhentuneeseen, vuoden 2009 Cochrane-katsauksen tietoon liikunnasta ja masennuksesta, eikä ole yhtä myönteinen. Tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa näyttöä tulee koko ajan lisää.

Fysiologiset mekanismit ovat osittain vielä epäselviä. Liikunnan harrastaminen kiihdyttää kuitenkin tutkimusten mukaan hermovälittäjäaineiden (esim. serotoniini, dopamiini) vapautumista keskushermostossa ja edistää uusien hermosolujen ja yhteyksien muodostumista. Eli liikunta vaikuttaa elimistössä samoihin mekanismeihin, joihin pyritään myös masennuslääkkeillä. Erona on, että liikunnan sivuvaikutukset ovat ainoastaan positiivisia. Lisäksi liikunnan harrastaminen tarjoaa mahdollisuuden irtiottoon huolista ja pahasta olosta. Se kohottaa itsetuntoa, auttaa positiivisemman kehonkuvan tavoittelussa, antaa onnistumisen tuntemuksia ja mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen.

On mahdoton antaa tarkkaa suositusta, kuinka usein, miten kauan ja millä teholla liikuntaa tulisi harrastaa. Jopa suhteellisen vähäinen liikunnan harrastaminen näyttäisi vähentävän ainakin masennukseen sairastumisen riskiä. Tutkimustieto tukee yleisen liikuntasuosituksen mukaisen liikunnan harrastamista, mikä tarkoittaa lähes päivittäistä, kohtalaisesti kuormittavaa liikuntaa puoli tuntia kerrallaan. Liikuntalaji tulisi valita sen mukaan, mikä itselle parhaiten sopii. Sekä yksilö- että ryhmäliikunnasta on hyötyä masennuksen hoidossa.

Asiantuntijoina tutkijatohtori
Katariina Korniloff ja Suomen Mielen­terveysseuran kehittämiskoordinaattori Satu Turhala.