Kristian Wahlbeck: Leppoista, mieli kiittää

“Elintason nousu kehittyneissä maissa ei enää lisää mielen hyvinvointia eikä vähennä mielenterveyden häiriöitä. Kestävä kehitys taas näyttää edistävän mielenterveyttä. Tasapainossa olevat ekosysteemit ovat tärkeitä niin ruoan tuotannolle kuin ihmisten psyykkiselle hyvinvoinnille”, sanoo Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja ja psykiatri Kristian Wahlbeck.


Kristian Wahlbeck

Kuinka paljon talouden heilahtelut vaikuttavat väestön mielenterveyteen?
Länsimaissa taloudellinen kasvu saattaa vaikuttaa kielteisesti yleiseen mielenterveyteen. Esimerkiksi Islannissa vuosina 2008–2011 koettu talouskriisi ei johtanutkaan mielenterveyden ongelmien kasvuun vaan sosiaalisen pääoman ja ihmisten keskinäisen tuen vahvistumiseen. Suomessakin on havaittu esimerkiksi itsemurhien vähentyneen kriisiaikoina, kuten sotavuosina ja 1990-luvun alun laman aikaan.
 
Miten nousukausi vaikuttaa mielenterveyteen?
Materiaalisen hyvinvoinnin myötä alkoholin kulutus kasvaa, työelämän imu ja työvoiman kysyntä koettelevat elämänhallintaa ja yhteinen aika on monessa perheessä kortilla. Korkeasuhdanteissa hyvinvointiin epäedullisesti vaikuttavat myös epäterveellisen ruoan kulutuksen ja autoilun kasvu, kun taas kasvisten syönti ja hyötyliikunnan harrastaminen jäävät vähemmälle.
 
Miten taloudellisten vaihteluiden vaikutuksia mielenterveyteen voidaan tasoittaa?
Työttömyyttä ja köyhyyttä kohdanneille järjestetään aktiivisia kriisi- ja tukipalveluita, perheille vanhemmuuden tukea ja ylivelkaantuneille velkajärjestelyjä. Nousukaudella alkoholin saatavuuden rajoittaminen vähentää merkittävästi sen käytön kielteisiä vaikutuksia.
Vaikuttavat hyvinvointiteot edistävät niin mielenterveyttä, fyysistä terveyttä kuin yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta. Näitä ovat esimerkiksi kaupunkien helposti saavutettavat viheralueet, kohtuuhintaiset ja terveet rakennukset, kestävästi tuotettu lähiruoka ja aktiivista liikkumista tukeva ympäristösuunnittelu.
 
Miten jokainen voisi itse omilla kulutus­valinnoillaan edistää mielenterveyttä?

Kulutuksen vähentäminen säästää luontoa ja mieltä: elämän leppoistaminen vähentää suorituspaineita. Vähäpäästöisen lähiruoan valitseminen, hyötyliikunta ja luonnossa liikkuminen ovat arkipäiväisiä toimia, mutta yhteiskunnallisesti tärkeitä valintoja. Ekologisesti kestävillä kulutusvalinnoilla voidaan vähentää myös eriarvoisuutta yhteiskunnassa.

TEKSTI: JUTTA KAJANDER
KUVA: PIA INBERG