Vertaistuella kuulluksi ja ymmärretyksi

Sairastuessa voi saada vertaistukea saman kokeneelta ihmiseltä. Saman kohtalon jakava ymmärtää jopa tarkalleen, mistä sairastumisessa on kyse. Tasavertaisuus ja samojen elämänkokemusten jakaminen ovat vertaistuen vahvuuksia.

Vertaistuki on usein hyödyllistä, mutta etenkin, mikäli sairastunut ei koe tulevansa muuten kuulluksi ja ymmärretyksi sairautensa kanssa. Sairastuneen läheinenkään ei välttämättä aina hahmota, mitä sairastuminen todella merkitsee. Sairauden tuomaa epävarmuutta, rajallisuuden kohtaamista ja tuskaa voi olla helpompi jakaa sellaisen ihmisen kanssa, joka on itse joutunut niiden kanssa silmätysten.

Yhteen ja samaan sairauteen liittyy usein samankaltaisia oireita, hoitomenetelmiä ja lääkkeitä sivuvaikutuksineen. Näistä kaikista voi olla helpottavaa keskustella toisen saman kokeneen kanssa. Kokemuksia terveydenhuollosta voi olla tarpeen purkaa, samoin pohdintoja arjen ongelmista ja pulmatilanteista ratkaisuineen.

Vertaistukijat käyttävät hyödyksi paitsi omia kokemuksiaan sairaudesta, myös elämäntaitojaan ja persoonallisuuttaan. Toimivaa vertaistukea voi saada erityisesti niiltä, jotka ovat sairastumisen jälkeen päässeet yli oman sairauden aiheuttamasta kriisistä, ja ryhtyneet tukihenkilöiksi. Vertaistuen ydintä on kokemusten jakaminen ja empaattinen kuuntelu. Sama henkilö voi olla niin tukija kuin tuettava.

Vertaistuki toimii ammattilaisten tarjoamien hoitojen, tiedon, tuen ja terapian rinnalla, niitä täydentäen. Jos vertaistukihenkilö on saanut lisäksi koulutuksen toisten kohtaamiseen ja omasta kokemuksesta kertomiseen, häntä kutsutaan kokemusasiantuntijaksi. Kokemusasiantuntijoita toimii myös terveydenhuollon ammattilaisten rinnalla palkattuina työntekijöinä.

Mistä sitten löytää vertaistukea? Potilasjärjestöt ovat yksi keskeinen vertaistuen paikka. Ne ovat järjestäytyneitä, ja niihin kuuluu usein suuri määrä saman sairauden kokeneita ihmisiä. Monella järjestöllä on erityisiä vertaistukitoimintaan liittyviä palveluita, neuvontaa ja ohjausta, kuin ryhmiä, tukihenkilöitä ja kokemusasiantuntijoita.

Vertaistukea toteutetaan eri tavoin, esimerkiksi vapaaehtoispohjalta, mutta myös ammatillisesti ohjatusti. On kahdenkeskistä vertaistukea, mutta yleisin vertaistuen muoto lienevät ryhmät, joissa jaetaan kokemuksia, tietoa ja tukea. Usein kokemuksia jaetaan puhumalla. Tämän lisäksi ryhmät voivat järjestää myös muuta ohjelmaa, toimintaa ja yhteisiä tapaamisia. On myös vertaistukitoimintaa, joka palvelee arjen selviytymistä.

Ryhmät voivat toimia ilman ohjaajaa tai ohjaajan johdolla. Ammattilaisten ohjaamilla ryhmillä on yleensä tavoite ja jokaisella tapaamisella ohjelmansa. Livetapaamisten ohella on netin, sosiaalisen median, ja puhelimen kautta välittyvää vertaistukea.

Potilasjärjestöt keskittyvät tiettyyn sairauteen, tautiin tai vammaan. Jäseniin kuuluu sairastuneita, sairaudesta toipuneita sekä omaisia. Paitsi vertaistukea, ne tarjoavat tietoa, koulutusta ja kuntoutusta ja järjestävät tapahtumia paikallisesti, sekä tekevät edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä koko Suomessa.

Potilas- ja vammaisjärjestöjä Suomessa (HUS)

Seuraava: Sairastaminen ja taloushuolet

Takaisin Sairastuminen voi olla kriisi -pääsivulle