Mielenterveys on yhteiskunnan voimavara

Ihmisten hyvä mielenterveys kestävän kasvun ja hyvinvoinnin keskeisenä menestystekijänä korostuu nyky-yhteiskunnassa, jossa tuotanto ja talous perustuvat entistä enemmän psyykkisen pääoman varaan.

Mielenterveyden perusta rakennetaan jo lapsuudessa. Mielenterveyden edistäminen vaatii riittäviä, koko arkielämän rakenteet kattavia toimia. Mielenterveyteen vaikuttavat muun muassa:

  • lasten palvelut
  • kouluolot
  • nuorisotyö
  • kaavoitus
  • virkistysmahdollisuudet
  • köyhyyden vastainen työ
  • työmahdollisuudet
  • osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet
  • liikennejärjestelyt ja melutaso.

Yhteiskunnan toimivat rakenteet edistävät mielenterveyttä ja ehkäisevät mielenterveysongelmia. Näin voidaan vähentää mielenterveyden ongelmia ja häiriöitä sekä niistä aiheutuvia sosiaalisia, inhimillisiä ja taloudellisia kustannuksia.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden kokonaiskustannuksiksi työpanosmenetyksineen on arvioitu noin kuusi miljardia euroa vuodessa. Joka vuosi menetetään neljä miljoonaa työpäivää mielenterveysongelmien aiheuttamina sairauspoissaoloina. Lähes puolet työkyvyttömyyseläkkeistä on myönnetty mielenterveysongelmien takia.

Miten sinä voit vaikuttaa?

  • Ota yhteyttä oman alueen päättäjiin ja esitä ehdotuksia kuinka mielenterveyttä voitaisiin vahvistaa alueella.
  • Ajattele mielenterveyttä kaikessa päätöksenteossa ja ota kantaa tai jaa tietoa esimerkiksi oman alueesi kaavoituksessa ja muussa ympäristösuunnittelussa tai kouluihin ja nuorisotyöhön liittyvissä keskusteluissa.

Miten Mielenterveysseura vaikuttaa?

Mielenterveysseuran toiminta perustuu mielenterveyden ymmärtämiseen yksilön ja yhteiskunnan voimavarana, jota voidaan kehittää ja lisätä. Mielenterveyden suojatekijöitä voidaan vahvistaa ja riskitekijöiden vaikutusta vähentää tai poistaa.

Mielenterveyteen vaikutetaan yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Kuntien päätökset ja eduskunnan lainsäädäntö vaikuttavat suomalaisten hyvinvointiin. Vaikutukset voivat olla joko myönteisiä tai kielteisiä. Avoin päätöksenteko ja eri sidosryhmien osallistaminen jo päätösten valmisteluvaiheessa helpottaa päätösten mielenterveysvaikutusten arviointia.

Mielenterveysseura vaikuttaa alueellisella tasolla myös 54 paikallisen mielenterveysseuran kautta levittämällä tietoa paikallisten päättäjien keskuuteen ja tuottamalla kampanjamateriaaleja paikallisseurojen käyttöön.

Koko yhteiskunnan tasolla Mielenterveysseura vaikuttaa aktiivisesti, jotta yhteiskunnassa tehtävät päätökset olisivat mahdollisimman myönteisiä ihmisten mielenterveydelle. Mielenterveysseura vaikuttaa päätöksentekoon muun muassa Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja muiden vaikuttamisen verkostojen kautta.

Mielenterveysseura tuo päättäjien tietoon, miten väestön mielenterveyttä voidaan edistää. Tämä toteutetaan lausunnoilla, Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan ja sen kannanottojen kautta sekä keskusteluilla eri ministeriöiden ja päättäjien kanssa. Tämän toteuttamiseksi Mielenterveysseura esittää 10 toimenpidettä mielenterveyden edistämiseksi vaalikaudella 2019–2023.

Muualla verkossa

Suomen lainsäädännössä mielenterveystyöstä säädetään pääasiassa Mielenterveyslaissa sekä Mielenterveysasetuksessa

Hallitusohjelma Ratkaisujen Suomi

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma ulottui vuoteen 2015

Tällä hetkellä Suomessa ei ole voimassa olevaa kansallista mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa.

Vuonna 2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma linjasi ensimmäistä kertaa koko maan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämistä yhtenä kokonaisuutena. Siinä esitettiin sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 mennessä.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma. Mieli 2009 -työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015 (pdf 322 kt). Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:3.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma, väliarviointi. Ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015.
 Julkaisuja 2012: 24. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2009-2015 - Miten tästä eteenpäin? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelman päätösraportti. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Työpaperi 20/2015

Lisää mielenterveys- ja päihdesuunnitelmasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n verkkosivuilta

 

Yhteystiedot

Kristian Wahlbeck
Kehitysjohtaja

+358 400 659 101Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki

Sari Aalto-Matturi
Toiminnanjohtaja

+358 400 508 234Maistraatinportti 4 A, 7. krs, 00240 Helsinki