Kuinka viestiä mielenterveydestä ja sen häiriöistä? Työkalupakki toimittajille ja viestijöille

"Toivoisin, että ihmisiin suhtauduttaisiin kunnioittavasti ja heidän kokemuksiaan kuunneltaisiin, eikä diagnoosien perusteella sijoiteltaisi johonkin lokerikkoon." –Emilia, Koala-ryhmän kokemusasiantuntija (video oppaan lopussa)

Toimittajat, viestinnän ammattilaiset, bloggaajat ja muut sisällöntuottajat ovat tärkeässä roolissa mielenterveystiedon välittämisessä. Tämä työkalupakki auttaa viestimään mielenterveydestä ilman stigmaa.

Joka toinen suomalainen kokee elämänsä aikana jonkun mielenterveyden häiriön. Stigma eli häpeäleima vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmista on vaikea puhua. Jopa 70 prosenttia masennuspotilaista salaa tilansa, usein erilliskohtelun ja syrjinnän pelossa.

Mielenterveyden häiriöt voivat koskettaa ketä tahansa suoraan tai läheisen, työtoverin, ystävän tai tutun kautta. Häiriö näkyy harvoin päällepäin. Jokaisen elämässä tai lähipiirissä voi esiintyä mielenterveyden häiriöitä tai itsensä leimaamista, vaikkeivat muut siitä tietäisi.

Tässä työkalupakissa: Ennen haastattelua | Haastattelutilanteessa | Vahingolliset myytit ja salaperäistäminen | Itsemurhasta kertova sisältö | Trauma, sokki ja muut haastavat tilanteet | Rikoksista uutisoiminen | Auttavien tahojen mainitseminen | Yhteystiedot sisällöntuottajalle | Apua tiedonhankintaan | Katso videot

Keski-ikäinen mies katsoo kameraan. Teksti "Henkisestä kivusta pitäisi voida puhua yhtä luontevasti kuin fyysisestä."

Mielenterveydestä ja sen häiriöistä viestiminen voi olla haastavaa, sillä häiriö näkyy harvoin päällepäin. Jokainen ihminen on yksilö, joten myös mielenterveyden häiriöt voivat esiintyä yksilöillä eri tavoin. Myös stigma eli häpeäleima vaikuttaa siihen, että mielenterveyden ongelmista on vaikea puhua.

Mielenterveysstigmaa eli negatiivisia asenteita ja ennakkoluuloja voi vähentää viestinnän avulla. Tutkitusti tehokkaita stigmaa vähentäviä keinoja ovat kohtaaminen eli sosiaalinen vuorovaikutus, oikean tiedon lisääminen ja väärän tiedon korjaaminen sekä protesti, jossa julkisesti protestoidaan olemassa olevia epäkohtia ja vääryyksiä. Stigman vähentäminen ei tarkoita itsesensuuria, vaan asianmukaista tiedonvälitystä.

Haastateltavaa valitessaan toimittaja määrittelee, kuka saa puheenvuoron mielenterveyttä käsittelevissä sisällöissä. Sana-, aihe- ja näkökulmavalinnat vaikuttavat siihen, millainen sisältö ja viesti välittyy vastaanottajille. Kuka tahansa voi tunnistaa häiriön ensi kertaa itsessään tai läheisessään kuluttamansa sisällön kautta.

Lue lisää:

Ennen haastattelua

  • Sisällön ja näkökulman valinta vaikuttaa siihen, pahentaako vai poistaako juttu stigmaa.
  • Ratkaisukeskeinen sisältö tarjoaa ongelmien lisäksi ratkaisuja ja tietoa siitä, mitä voisi tehdä toisin.
  • Vastalausejuttu voi kertoa häiriöitä kokeneiden kohtaamista ongelmista, syrjinnästä ja vääryyksistä ja siitä, mitä niille voisi tehdä.
  • Sisältö voi kertoa myös mielenterveyden tärkeydestä elämässä, onnellisuudelle ja tavoitteiden saavuttamiselle.
  • Esiin voi tuoda mahdollisuuksia selviytyä, tavoista hoitaa itseä ja ennaltaehkäistä häiriöitä sekä keinoja oman mielenterveyden edistämiseen.
  • Taustatieto käsiteltävästä häiriöstä, haastateltavan toipumisesta ja nykytilasta toimivat arvokkaina apuvälineinä sisällön suunnittelussa.
  • Suo haastateltavalle harkinta-aikaa ennen haastatteluun lupautumista ja sisällön julkaisua.

Lue lisää:

Haastattelutilanteessa

Anna kasvot mielenterveydelle. Mielenterveydestä viestiessä on hyvä muistaa, että mielenterveys on positiivinen asia. Mielenterveys on jokaiselle ihmiselle voimavara.

Häiriöistä kertoessa tuo esiin häiriöitä omakohtaisesti kokeneita ihmisiä. Haastateltavia voivat olla esimerkiksi huumeista irti päässyt tai syömishäiriöstä toipunut henkilö, joka on saanut tasapainoisen suhtautumisen ruokaan takaisin.

Kysy ja keskustele. Mielenterveydestä, häiriöistä ja kokemuksista voi puhua suoraan ja avoimin kysymyksin. Kysyminen ei pahenna kenenkään tilannetta.

Valokuvissa ja videoissa tehokkainta stigman vähentämistä on ihmisten esiintyminen omilla kasvoillaan.

Tarkista lähteen luotettavuus. Jos arvelet, että saamasi tiedot eivät ole totuudenmukaista, selvitä ja tutki asiaa.

Vahingolliset myytit ja salaperäistäminen

Vältä alentavia ilmaisuja. Esimerkiksi termi skitso on alentava ilmaisu, kun termi skitsofreniaa sairastava on asianmukainen ilmaisu.

Myytit ylläpitävät vääriä käsityksiä. Masennukseen liittyy myytti, että masennusta kokeva olisi laiska ja hänen pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni. Mielenterveyden häiriöt ovat sairauksia, joita voidaan ennaltaehkäistä ja hoitaa. Kuka tahansa voi kuitenkin sairastua ja apua on mahdollista saada.

Asioiden esittäminen mystisinä, eksoottisina tai jännittävinä voi synnyttää erityisesti nuorille vääränlaisen mallin, jota ei tulisi seurata. Tämä koskee erityisesti itsemurhien käsittelyä mediassa.

Leimaava

Ei-leimaava

Kysymys kokemusasiantuntijan kertomukseen kuulo- ja näköharhoista: ”Näit niitä klassisia pikku-ukkoja vai? Vihreitä miehiä.” 

Kysymys kokemusasiantuntijan kertomukseen kuulo- ja näköharhoista: ”Millaisia harhat olivat? Miten suhtauduit niihin?”

17-vuotias tyttö näyttää mitä masennus oikeasti on  

17-vuotias tyttö näyttää, miten hän on kokenut masennuksen

Lääkäri diagnosoi uupuneen masentuneeksi, jotta tämä saa levätä. Viesti työntekijälle on, että vika on hänessä.

Lääkäri diagnosoi uupuneen masentuneeksi, koska uupumukselle ei ole omaa diagnoosia. Miksi uupumusta yksin ei tunnisteta sairasloman perusteeksi?

Itsemurhasta kertova sisältö

Itsemurhasta kertovassa sisällössä on tärkeä painottaa, että itsemurhalla on useita taustatekijöitä ja että itsemurha on ehkäistävissä.

Vältä itsemurhien esittämistä ratkaisuna ongelmiin. Myös tekotavan kuvailua tulee välttää. Itsemurha tulisi esittää murheellisena asiana, kertoa että olisi ollut muitakin vaihtoehtoja ja tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisumalleja.

Itsemurha-aikeista puhuminen ei tutkitusti lisää itsemurhariskiä. Itsemurha-aikeista kertovalle tai muuten avuntarpeessa olevalle on tärkeä kertoa kaupungin tai kunnan terveyskeskuspalveluista, päivystyksestä, kriisikeskuksesta ja Kriisipuhelimesta: 010 195 202. Hätätilanteessa soita 112. Lisätietoa ja yhteystietoja: Kriisikeskusverkosto

Lue lisää:

Trauma, sokki ja muut haastavat tilanteet

Mielenterveyden häiriöitä kokevan rajat voivat joskus olla häilyvät, tai jokin asia voi herättää traumareaktioita. Kysy ja keskustele, tarkista. Kyseenalaista omat ja muiden ennakkoluulot.

  • Psykoosi tarkoittaa sitä, että todellisuudentaju on heikentynyt. Ihminen voi uskoa todeksi asioita, jotka eivät ole totta.
  • Maniaa kokevan kanssa keskustellessa ei välttämättä itse saa suunvuoroa, vaan kokija puhuu ja tuottaa paljon sisältöä. 
  • Masennuksen voi tunnistaa siitä, että alkaa itse tuntea tilanteen raskaaksi. Mietteitä voi tulla siitä, miten toisen ihmisen tilanne tuntuu raskaalta, painavalta ja toivottomalta. Itseään voi käyttää peilinä toisen ihmisen tilanteen ymmärtämiseen.
  • Sokkitila on luonnollinen reaktio itseä, perhettä tai lähiympäristöä kohdanneeseen äkilliseen ja traumatisoivaan tapahtumaan. Sokissa oleva saattaa suostua haastatteluun ja kertoa asioita, joita katuu myöhemmin. Käsittelemättömänä sokki voi myös jäädä päälle.

Akuutissa kriisissä olevaa ei tule haastatella. Sokkitilanteen jälkeen on tärkeä tarkistaa, onko haastateltava puhunut asiasta ensin ammattiauttajan kanssa. Jos on, haastattelua voi jatkaa.

Jos epäilet haastateltavan olevan sokissa tai muuten tilanteessa jossa hän voi katua haastattelua myöhemmin, on tärkeä keskeyttää haastattelu tai olla aloittamatta sitä ollenkaan ja varmistaa, että henkilö saa apua. Sisällöntuottajan ei tule olla ensimmäinen ihminen, jolle puhutaan traumaattisesta asiasta.

Rikoksista uutisoiminen

Jos mielenterveyden häiriöitä kokeva tekee rikoksen ja asian mainitseminen on oleellista sisällön kannalta, tulee asia avata. Tärkeää on kuitenkin tuoda esiin se, että tilanne on harvinainen. Jos asian jättää mainitsematta, voi sisällöstä saada käsityksen, että henkilö olisi tehnyt rikoksen häiriön takia.

Auttavien tahojen mainitseminen

Auttavien tahojen ja paikallisten mielenterveysohjelmien mainitseminen sisällön yhteydessä on tärkeää. Haastattelun jälkeen voi olla tarpeen keskustella tilanteesta tai sen itselle aiheuttamista tunteista ja reaktioista. Keskustele, mutta suojele ja kunnioita haastateltavan tai autettavan yksityisyyttä.

Avunhaku mielenterveyteen liittyen kannattaa aloittaa kaupungin tai kunnan terveyskeskuspalveluista, päivystyksestä, kriisikeskuksesta, Kriisikeskuspuhelimesta 010 195 202, omasta työterveyshuollosta tai oppilaitoksen terveyspalveluista. Hätätilanteessa soita 112.

Järjestöt tarjoavat apua muun muassa puhelimitse, verkossa, kasvokkain tai vertaistuen kautta. Kolmannen sektorin auttavat palvelut

Yhteystiedot sisällöntuottajalle

Asiantuntijahaastateltavien etsinnässä auttaa esimerkiksi Suomen Mielenterveysseuran viestintä.

KOULUTETUT KOKEMUSASIANTUNTIJAT KOKOA RY:n kokemusasiantuntijoilla on omakohtaisia kokemuksia häiriöistä niitä itse kokevana, toipuneena tai sairastuneen läheisenä.

Apua tiedonhankintaan

Lue myös: Miten vähentää mielenterveysstigmaa?

Katso videot

Koala-ryhmän kokemusasiantuntijat kertovat ajatuksiaan stigmasta:

 

Mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck:

Toimittanut: toimittaja Siiri L'Ecuyer

Siiri L'Ecuyer: ”Hyvän tekeminen vahvistaa omaa osaamista”