Kansalaistoiminnan vahvistaminen (vuosikirja 2018)

Tuloksia

  • Paikallisten mielenterveysseurojen vapaaehtoistoiminta monipuolistui ja uusia toimijoita saatiin Hyvän Mielen vapaaehtoistoimijoiksi.
  • Mielenterveysseura jatkoi vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden kehittämistä muun muassa digitaalisin keinoin.
  • Kansalaistoimintojen osaston järjestämiin koulutus- ja kehittämispäiviin osallistui lähes 1000 toimijaa, joista noin 200 muista organisaatioista, Mielenterveyden ensiapukoulutuksiin osallistu 137 henkilöä.

 

Kansalaistoiminnan osastolla päätavoitteena oli vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, monipuolistaminen ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä vaikuttamistyön kehittäminen.

Paikalliset mielenterveysseurat ja kriisikeskukset
Paikallinen mielenterveysseura, jossa toimii kriisikeskus

Paikallinen mielenterveysseura

 

Kansalaistoimintojen osaston koulutukset

 

Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuuden ja vaikuttamistyön kehittäminen

Vapaaehtoistoiminnan vetovoimaisuutta ja paikallisten mielenterveysseurojen vaikuttamistyötä edistettiin julkaisemalla verkkosivustolla vapaaehtoistarinoita erilaisista vapaaehtoistehtävistä sekä muita vapaaehtoistoimintaan liittyviä artikkeleita. Artikkeleita jaettiin myös sosiaalisen median kanavissa.

Vapaaehtoistoimintaa markkinoitiin myös vapaaehtoistoiminnan messuilla Helsingissä. Paikallisille seuroille tarjottiin vinkkejä, tukea ja materiaalia vapaaehtoistoiminnan esittelyyn verkkosivuilla ja markkinointimateriaaleissa. Vapaaehtoistoimijoita oli noin 3700 määrän lisääntyessä edelleen.

Paikallisten mielenterveysseurojen toimijoiden viestintäosaamisen lisäämiseksi järjestettiin viestintätyöpaja Uusien toimijoiden koulutuksen yhteydessä. Paikallisten seurojen digitaalista viestintää edistettiin julkaisemalla kolme uutta paikallisen seuran verkkosivustoa yhteiseen järjestelmään (mielenterveysseurat.fi). Yli kolmellekymmenelle seuralle tarjottiin ohjeita sekä teknistä ja sisältötukea sivustojen rakentamiseen ja ylläpitämiseen sekä tietosuoja-asetuksiin.

Hyvinvointitoiminnan kehittämistyötä jatkettiin. Koottiin hyvinvointitoimintaa järjestävät alueellisiin neuvottelupäiviin, lähetettiin toimijoille uutiskirjeitä ja laadittiin paikallisten seurojen hyvinvointiryhmätoiminnan tueksi käytännönläheinen Hyvinvointiryhmän ohjaajan käsikirja. Opas tarjoaa vinkkejä toiminnallisten ryhmien ohjaamiseen. Opas ohjaa koko ryhmä prosessin ensimmäisestä ideasta ryhmän päättymiseen ja raportointiin.

Yhteistyössä paikallisen mielenterveysseuran kanssa kehitettiin Mieli Kulttuuriklubi-malli. Kulttuuriklubi on kaikille avoin ryhmä, joka osallistuu pääsääntöisesti maksuttomiin kulttuuritapahtumiin. Kulttuuriklubi-mallia levitetään jatkossa muihin paikallisiin mielenterveyseuroihin.

Verkostoyhteistyötä jatkettiin Maaseudun Tukihenkilöverkon kanssa osallistumalla asiantuntijajäsenenä ohjausryhmään. Osallistuttiin vapautuneiden vankien Porttiteatterin kehittämistyöhön sekä Suomen Punaisen Ristin SPR:n koordinoimiin vastaanottotoiminnan ja järjestötoiminnan verkostoon ja Pärjätään yhdessä – hankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn sekä Yksi elämä -hankkeen verkostotyöhön.

Pidettiin luento kulttuurin merkityksestä mielenterveydelle The International Initiative for Mental Health Leadership (IIMHL)-seminaarissa Tukholmassa ja osallistuttiin Euroopan vapaaehtoisverkoston (CEV) seminaariin Brysselissä.

Mental Health Art Week -tapahtumaviikon teemana oli monikulttuurisuus ja monimuotoisuus. Tapahtumia paikallisissa mielenterveysseuroissa oli yli 50 ja niihin osallistui noin 3000 henkilöä.

Vapaaehtoistoiminnan jakautuminen

Vapaaehtoistoiminta on monipuolistunut


*Eri tehtävissä toimivien vapaaehtoisten määrän muutos 2017 -> 2018

 

Monipuolista ryhmätoimintaa paikallisissa mielenterveysseuroissa vuonna 2018

Ryhmätoimintaa toteutti 35 paikallista mielenterveysseuraa
Liikunnallisia ryhmiä, kulttuuripainotteisia ryhmiä, toiminnallisia ryhmiä, keskusteluryhmiä, hyvinvointiryhmiä ja kohtaamispaikkoja.
Yhteensä yli 160

  • Osallistujia yli 1600 (+300 vuodesta 2017)
  • Tapaamiskertoja ryhmissä lähes 2600  (+600 vuodesta 2017)
  • Kohtaamisia ryhmissä yli 26 000 (+ 1000 vuodesta 2017)

 

Medianäkyvyys

  • Lehtinäkyvyyttä paikallisista mielenterveysseuroista 38 sai noin 160 kertaa
  • Radiossa kuuluvuutta sai 13 paikallista mielenterveysseuraa noin 40  kertaa
  • Lukuisia muita kanavia kuten facebook, twitter, instagram, jäsenkirjeet ja ­tiedotteet sekä muu lehdistönäkyvyys oli hyödyntänyt 26 paikallista mielenterveysseuraa. Televisionäkyvyyttä oli saanut 3 seuraa yhteensä 6 kertaa.

Lue lisää

Vuosikirja 2018